Kolumni
26.02.2009

Kauppat. yo.: Uusliberaali subjekti

On tullut opiskeltua kauppatieteitä jo viitisen vuotta, jonka aikana oma ihmisyys on alkanut kriisiytyä. Muutama päivä sitten humanisti nimitteli minua uusliberaaliksi subjektiksi. Meinasi itku tulla, koska se oli niin naulan kantaan sanottu. Tuli myös ikävä aikoja, jolloin toista dissattiin ihan vaan tyhmäksi. Akateemiset ihmiset ovat eksaktiudessaan melko ilkeää porukkaa.

Tutkimisen jälkeen selvisi seuraavaa. Uusliberaali subjekti = "Ihmisihanne,joka korostaa kykyä rationaalisiinvalintoihin, joustavuutta, autonomiaa jakykyä alistaa emootiot kulutuksenlogiikalle tai kohteiksi."

Niinhän se on. Kauppatieteiden parissa yleisesti hyväksytään olettama, että ihminen pyrkii maksimoimaan omaa hyötyään ja tekee kaiken lisäksi vielä rationaalisia ratkaisuja, jotka edesauttavat tuon hyödyn lisääntymistä.
Valinnanvapaus on mantra, jolla perustellaan markkinoilla kaikki. Ihmisillä pitää olla oikeus valita. Se on hyvä lause, koska kukapa nyt valinnanvapautta vastustaisi.
Yritysten tarjoama valinnanvapauden kenttä on kuitenkin melko näennäinen ja hyvin pitkälti retoriikkaa, jonka avulla kulutusta on mahdollista kiihdyttää.Tosi asiassa kaikki tietävät, että me ihmiset olemmeitsehillinnän puutteesta kroonisesti kärsiviä pällejä, jotka voi johdatella vaikka mihin. Tähän markkinalogiikkakin viime kädessä pohjaa.
Säästäkää meidät retoriikalta, jotta substanssille jäisi tilaa.
En ole seurannut Ranskasta käsin yliopistolainsäädäntö-keskustelua. Uusliberaalista subjektiudestani järkkytyneenä pyydän silti, että jätetään yliopisto rauhaan. Mietitään ihan oikeasti mitä kaikkea tuloksenteolle on syytä alistaa.
Teksti:Päivi Surakka

Turun ylioppilaslehti 4/2009 (27.2.)