Kolumni
14.12.2021

Kolumni: ”Ei sinun ikäisesi voi ymmärtää” – Vähättelyn kohtaaminen lannistaa vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria

Teksti:
Eina Mäkelä
Kuvat:
Teemu Perhiö

Jo pitkään puhuttanut nuorten aktiivisuus on heikossa kunnossa. Nuoret eivät käytä äänioikeuttaan tai lähde vaikuttamiseen mukaan.

Vaikka nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi lievästi viime kuntavaaleissa, silti 18–24-vuotiaista vain 35,4 % äänesti. Ulkomaalaistaustaista nuorista taas vain 17,4 % äänesti.

Itselläni ei ole vielä äänioikeutta. Toimivin keino minulle vaikuttaa on aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Tykkään ottaa kantaa asioihin ja jakaa mielipiteitä herättäviä julkaisuja. 

Olen kuitenkin joutunut useasti pilkan ja vähättelyn kohteeksi:

“Ei sinun ikäisesi voi ymmärtää”; “jätä vaikuttaminen aikuisille”; “ehkä olisi parempi, että odottaisit ja opiskelisit edes siihen asti, kunnes saat äänioikeuden ennen kuin otat asioihin kantaa.”

Kohtaamani vähättelyn myötä en yhtään edes ihmettele, miksei vaikuttaminen kiinnosta nuoria.
 

Huonoon vaikuttamisaktiivisuuteen on muitakin syitä.

Mediassa vaikuttaminen ja etenkin politiikka tuodaan esiin hyvin polarisoivana ja riitaisana toimintana. Miksi kukaan haluaisi lähteä sellaiseen mukaan?

Kouluissa vaikuttamisesta puhuminen ja siihen neuvominen on hyvin suppeaa. Opettajat eivät kannusta ja opasta mielestäni tarpeeksi.

Kouluissa ei myöskään välttämättä saa vaikuttamisesta suorituksia, mikä lisää kynnystä lähteä mukaan. 

Lukion ja järjestöhommien yhdistäminen on raskasta, ainakin itselleni, mutta en haluaisi luopua kummastakaan.
 

Nuoria pitäisikin kannustaa enemmän etenkin koulumaailmassa, koska siellä me vietämme suurimman osan ajastamme ja kasvamme kansalaisina.

Kannustaminen voi tapahtua ihan arkipäiväisissä kohtaamisissa, vaikka yhdellä kehuvalla lauseella; sen ei luulisi vaativan hirveästi opettajilta tai nuorten kanssa työskenteleviltä.

Jos koulu suhtautuu myönteisesti ja kannustavasti nuoriin ja heidän ideoihinsa, nuoret lähtevät helpommin mukaan ja saattavat löytää uusia mielenkiinnon kohteita. 

Kouluissa olisi tärkeää myös järjestää kouluvierailuja erilaisten nuorille suunnattujen vaikuttamisjärjestöjen kanssa. Omassa lukiossani on esitelty vain Suomen Lukiolaisten Liittoa, vaikka on paljon muitakin järjestöjä. 

Opintojen pitäisi olla monipuolisempia ja nuoria pitäisi myös palkita tekemästään työstä. Harvassa oppilaitoksessa saa suorituksia tai opintopisteitä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tai järjestöissä toimimisesta. 

Itse arvostaisin tällaista mahdollisuutta, ja uskon että moni muukin kokisi sen hyödylliseksi.
 

Kirjoittaja on toisen vuoden lukiolainen, joka toimii vuonna 2022 varapuheenjohtajana Lounais-Suomen lukiolaisissa.
 

Lue lisää

Suvituuli Lundmark ja Jenna Rautionaho ovat TYYn ehdokkaat SYL:n hallitukseen – kysyimme kantoja ikuisesta opinto-oikeudesta, maahanmuuttajien työllistymisestä ja yliopistodemokratiasta

Ikuinen opinto-oikeus takaisin! Stipendiohjelma vainoa pakeneville opiskelijoille! (5/2021)

Vaalitulos: TSE-lista säilyy edarin suurimpana 10 edustajallaan. Vihreä vasemmisto saa kolme lisäpaikkaa, Vihreä lista taas menettää kaksi.

Äänestysaktiivisuus laski noin viidenneksen, ja oli 31,92 %. (5/2021)

Ilkeämielisen sanonnan mukaan valtuutettu tekee aloitteen siitä, mikä on jo päätetty – ”Missään poliittisessa pöydässä aloitteista ei puhuta juuri koskaan.”

Valtuusto­aloitteisiin heijastuu, mikä Turun asioissa on paikallis­poliitikkojen mielestä pielessä. Tällä hetkellä aloitteet eivät kuitenkaan saata edetä mihinkään. (3/2021)