Kolumni
01.03.2019

Kolumni: Ennen olimme herroja, tänään heikko-osaisia

Teksti:
Olavi Partanen
Kuvat:
Nella Keski-Oja

Sata vuotta sitten opiskelija oli yhteiskunnan herra, joka keikaroi kesäisin kaupungilla ylioppilaslakki päässä. Toisin on tänään.

Suomen itsenäisyyden alussa yliopistokoulutus kuului eliitille. Opiskelijat pyrkivät erottautumaan muusta väestöstä elämällä niin sanotusti ”leveästi”. He pukeutuivat hienostuneesti ja pönkittivät asemaansa statussymboleilla, kuten sikareilla ja samppanjalla. Tämä herätti hilpeyttä ajan populäärikulttuurissa. Esimerkiksi Risto Orkon elokuvassa Herrat täysihoidossa (1931) kaksi lakkipäistä polyteekkaria yrittää ”optimistisin ottein” vallata naiskaksikon sydämet.

Herroittelu ei ollut ainoastaan nälvintää. Maatalousyhteiskunnassa ylioppilastutkintoa arvostettiin markkinoilla, jotka tarjosivat valkolakkiselle elinikäisen työpaikan. Koska Suomi tarvitsi tekijöitä hyvinvointiyhteiskunnan pystyttämiseksi, vain harva kulutti koulunpenkkiä korkeakoulututkintoon saakka.

1960-luvun peruskoulu-uudistus tasoitti väestön koulutuseroja – ja siten eriarvoisuutta. Opiskelusta tuli massojen asia.

Vähitellen myös yliopisto-opiskelijoiden käsitykset itsestään muuttuivat. 60–70-lukujen kulttuuriliberaali vallankumous nosti muotiin patriarkaalisten valtarakenteiden vastustamisen ja marxismin.

Enää eliittiin kuuluminen ei ollut trendikästä, vaan opiskelijat samaistuivat mieluiten solidaariseen työväenluokkaan. Valkolakit jätettiin hattuhyllylle kesien ajaksi, ja niistä puhallettiin pölyt pois vain vappuisin. Prameat ravintolat vaihtuivat hämyisiin kapakoihin.

Median tapa puhua opiskelijoista muuttui: enää heitä ei herroiteltu, sillä korkeakoulutus oli alkanut koskea myös naisia.

Tänä päivänä opiskelijat eivät ole yhtenäinen sikarilla kerskuva ihmisjoukko. On suoraan lukiosta tulleita, toista tutkintoa suorittavia, köyhiä, rikkaita, maihareita ja kauluspaitoja.

Enää opiskelija ei ole mediassa rehvasteleva herra tai valtarakenteiden vastustaja, vaan suorittaja. Keväisin mediat julkaisevat sankaritarinoita yhdeksän laudaturin kirjoittajista, ja valtio patistaa yliopisto-opiskelijoita valmistumaan mahdollisimman nopeasti.

Nykyään olemme koulutetumpia kuin koskaan aiemmin. Työmarkkinoilla korkeakoulututkinto ei välttämättä kuitenkaan riitä, ja opiskelijat kuuluvat pienituloisiin, joilta leikataan samalla, kun tuloveroa kevennetään. Se on huono kehitys maassa, jonka paras resurssi on ihmiset.

Olavi Partanen

Kolumnistilla ei ole takana yhtään tutkintoa mutta kolme fuksisyksyä, joihin ovat kuuluneet halpa ruoka ja kallis olut.

Lue lisää:

Amerikan-sedän opintotukea

Opiskelijan elämä ja asema ovat muuttuneet valtavasti sen sadan vuoden aikana, jona Åbo Akademi (ÅA) on ollut olemassa. (10/2018)

Tiesitkö tätä? Opiskelijavappu syntyi poliisin ja ylioppilaiden kahnauksesta – Professori avaa 200 vuotta täyttävän juhlan salat

Poliittisen historian professori emeritus Timo Soikkanen törmäsi suomalaisen opiskelijavapun yllättävään syntyhistoriaan tutkiessaan Turun poliisin alkuaikoja. (4/2017)

Petos tuottaa meteliä

Opintotuen leikkaukset saivat opiskelijat jalkautumaan Helsingin kaduille. Megafonien vihaisten huudahdusten välistä kuului turhautuneita ja pelokkaitakin kommentteja yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja kasvavan lainataakan kummittelusta. (3/2016)