Mielipiteet
28.02.2020

Kommentti: Hyväntuulinen kansanjuhla osoitti, että satavuotiaan Turun yliopiston sydän on paikallaan

Teksti:
Miika Tiainen

Pimeätä taivasta valaisi torstaina 27.2. kuun ja tähtien ohella lasersäteet ja tieteen valo, kun Turun yliopisto juhli 100-vuotista taivaltaan avoimessa kansanjuhlassa.

Kun instituutio saavuttaa ihmisiässä niin sanotun korkean iän, boomerit vitsailevat sen vetreydestä ja virkeydestä.

Tällä kertaa vertailu oli paikallaan, sillä yliopisto onnistui eilen siinä, missä vanhat instituutiot harvoin onnistuvat: järjestämään juhlan, jossa kaikilla vaikutti olevan silminnähden hauskaa.

Suomalaisen yliopistosivistyksen synnyinsijoilta Akatemiatalon edustalta marssittiin symbolisessa soihtukulkueessa kohti yliopiston nykyistä keskusaukiota, jossa itse bileet järjestettiin.

Kulkueen eteneminen oli ihmismäärän takia ajoittain pysähdyksissä, Koskenniemenkadulle pääsystä jouduttiin jopa jonottamaan.

Eilen oli selvää, että yliopiston merkitys on meille kaikille tärkeä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.
 

Illan päättänyttä hienoa lasershow’ta tahditti musiikillisesti sekavahko potpuri, jossa kuultiin kaikkea mahdollista Straussista Kwanin ”Padamin” alkutahtien kautta Ruusuihin ja Imagine Dragonsiin. Show kulminoitui Antti Tuiskun ”Sata salamaa” -versiointiin.

Sekotetaan uutta ja vanhaa kouluu, piirretään liitutauluun.

Vanhaa koulua edusti yliopiston 100-vuotisesta historiasta kertonut video, jossa viestintäjohtaja Anne Paasin äänellä käytiin läpi yliopiston muutos lahjoittajien haaveesta nykypäivän tiedeyliopistoksi.

80-luvun kohdalla kerrottiin opetusmenetelmien pohjautuneen edelleen Aristoteleen aikaisille periaatteille, ja joku vääräleuka yleisöstä tokaisi: ”Sitähän se on nykyäänkin!”

Paljon on silti muuttunut. Esityksen kuvia katsellessa muutos käy hyvin ilmi: alkuaikojen miehinen ja porvarillinen maailma on nyt avoinna yhä useammalle.
 

Yleisössä oli paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa, joille tilaisuus saattoi olla vielä ainutkertaisempi kuin meille muille.

Vaikka maailman vanhimmassa suomenkielisessä yliopistossa ollaan, olisi jonkin sanan voinut lausua myös englanniksi.

Varsinkin, kun yliopiston johto tuntui puheissaan viestittävän, että kannattelemalla toisiamme saavutamme enemmän.

Tätä alleviivattiin laskemalla yleisön joukkoon tiedekuntia ja kauppakorkeakoulua symboloineet seitsemän valtavaa palloa. Väki heitteli niitä ilmaan lapsenomaisen innostuksen vallitessa.

Ehkä tuo innostus kertoo jotain meistä.

#tuninaamojen, mulkero-gatejen ja muiden Isojen Pyörien seassa Turun yliopisto on omista ongelmistaan huolimatta onnistunut pitämään fokuksensa siinä, mikä on tärkeää: sivistyksen merkityksessä ja yhteisön hyvinvoinnissa.

Minä turvaan vien tämän rakkauden, ja me löydämme uuden maan.

Luottamus toisiin on tärkein pääoma, joka kriittisellä, moniäänisellä yhteisöllä voi olla.

Sitä kelpaa juhlia!

 

Lue lisää

Kommentti: Vaikka Turun yliopiston viestintä puuduttaa, ainakaan meillä ei ole moro-wauta

Tylkkärin päätoimittaja Teemu Perhiö kirjoittaa kommentissaan, että Tampereen yliopiston jatkuviin viestintäkohuihin nähden Turun yliopiston viestinnän puuduttavuus kertoo siitä, että täällä prioriteetit ovat jossain muualla – kuten perustutkimuksen teossa. (2/2020)

Ylioppilaiden arvostama Riitta Pyykkö jätti vararehtorin tehtävät – ura alkoi Turun yliopistossa 70-luvulla yhtenä ensimmäisistä opiskelijaedustajista

Vararehtori Riitta Pyykkö päätti kautensa vuodenvaihteessa. Ennen eläkkeellelähtöään hän johtaa esimerkiksi yliopiston 100-vuotisjuhlien suunnittelua. Mitkä kohtaamiset ovat painuneet Pyykölle mieleen pitkän uransa varrelta? (2/2020)

Turun yliopisto syntyi itsenäisyyden alkuhuumassa: ”Tämä tehtiin valkoiseksi yliopistoksi”

Yliopisto sai alkunsa itsenäisen Suomen alkutaipaleilla. Varat instituutioon kerättiin kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla: lahjoituksina rahvaalta. Yliopistoa oli kaavailtu juuri kansan sivistäjäksi, mutta sisällissota paljasti kansan aivan toisenlaiseksi kuin oli luultu. (8/2017)