Mielipiteet
24.03.2021

Kommentti: Kelan pitäisi kohdentaa tiedotustaan YTHS-maksusta paremmin – AMK-opiskelijat korostuvat maksamatta jättäneissä

Teksti:
Pihla Hänninen
Kuvat:
Nella Keski-Oja

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat tulivat vuoden alusta YTHS:n palveluiden piiriin. Tämä on ollut opiskelijaliikkeen pitkäaikainen tavoite.

Aiemmin yliopisto-opiskelijat maksoivat YTHS-maksun osana ylioppilaskunnan jäsenmaksua. AMK-opiskelijoilla ei kuitenkaan ole pakkojäsenyyttä opiskelijakuntaan, joten uudistuksen myötä piti kehittää uusi tapa maksun keräämiseen.

Läsnäolevan korkeakouluopiskelijan piti maksaa maksu omatoimisesti Kelan asiointipalvelussa tammikuun loppuun mennessä. Kela ei voinut lähettää maksusta laskua, koska sillä ei ollut tiedossa kaikkia maksuvelvollisia ennen laskun eräpäivää.

Helmikuussa 43 000 opiskelijalta maksu oli vielä maksamatta. Maaliskuun tietojen perusteella jopa 13 000 opiskelijalta maksu voi mennä ulosottoon.

Tuhansien opiskelijoiden ulosottouhka on vakava ongelma. Korona kurittaa. Resurssit ja hermot ovat kaikilla tiukilla ja normaali opiskellessa kannatteleva yhteisöllisyys on vähäisempää. Opiskelijat ovat ahtaalla.

Miten tässä näin kävi?
 

Maksun maksamatta jättämiseen voi olla useita syitä. Opiskelijat eivät nimittäin ole homogeeninen joukko.

Osa opiskelijoista kuuluu työterveyshuollon piiriin, osa ostaa palvelunsa yksityiseltä sektorilta ja osa käyttää tyytyväisenä julkisen terveydenhuollon palveluita. Osa taas asuu eri paikkakunnalla kuin opiskelupaikkansa.

Valinnanvapausargumenttiakin on väläytelty – osa ei halua maksaa ”tyhjästä”, koska ei syystä tai toisesta käytä palvelua.

Myös maksun suuruutta on kritisoitu. Lähes neljänkympin maksu kaksi kertaa vuodessa horjuttaa köyhän opiskelijan taloutta. Summa on miltei kuudessosa kuukauden opintorahasta.

Erilliset käyntimaksut toisaalta poistuivat vuodenvaihteessa, joten kynnys hoitoon hakeutumiseen on pienentynyt. Terveydenhoitomaksun saa myös hyväksiluettua toimeentulotuen menona, mikä on iso kädenojennus opiskelijoiden suuntaan.
 

Kelassa on epäilty, että osa opiskelijoista on jättänyt maksun jättämättä protestina. Veroluontoisen maksun maksamatta jättäminen ei kuitenkaan ole edes epäsuoraa kansalaisvaikuttamista.

Jos maksu ärsyttää, kannattaa mobilisoitua. Voi suunnitella vetoomuksen tai somekampanjan, kirjoittaa mielipidekirjoituksen, antaa medialle juttuvinkin tai haastaa julkisesti poliitikkoja tai Kelaa.

Toisaalta opiskelijoiden edunvalvontaorganisaatiot tuskin lähtisivät kritisoimaan yhdenvertaista opiskelijaterveydenhuoltoa. Mitä vastustettavaa siinä olisi?

Myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden koronasta johtuva etäopiskelu on mutkistanut asiaa. TYY kertoi Kelan lähettäneen infokirjeensä vain suomeksi ja ruotsiksi, vaikka maksuvelvollisten joukossa on myös kahta kotimaista taitamattomia opiskelijoita.

Kansainvälinen opiskelija saattaa suorittaa opintojansa kotimaastaan käsin. Moni heistä on kysellyt TYYltä, ovatko he tilanteessaan edelleen maksuvelvollisia, vaikka palvelut sijaitsevat toisessa maassa. Vastaus on kyllä.
 

Ehkei kyse lopulta ole mistään laajamittaisesta ärsyyntymisestä. Tunnepitoinen opiskelijat raivostuivat -kertomus on saattanut saada huomaamatta liikaa painoarvoa keskusteluissa. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin maksoi maksun ajallaan.

Ehkä ulosottosuman taustalla onkin protestin sijaan opiskelijaköyhyys tai syrjäytyminen? Opiskelijat elävät usein köyhyysrajan alapuolella, eivätkä kaipaa lisää maksuja. Edes vaikka maksujen tarkoitus olisikin hyvä.

Nuoret aikuiset ovat jo valmiiksi vaikeassa asemassa. Mielenterveysongelmat yleistyvät ja työelämään pääsy on epävarmaa. Ilmastokriisi on millenniaalien sukupolvikokemus. Maksuhäiriöitä on lähes 13 prosentilla 25–29-vuotiaista.

Hallituksen hyvisbrändistä huolimatta opiskelijan sosiaaliturvan parantaminen on ollut heikkoa. Opintorahaa ei ole palautettu vuoden 2017 leikkauksia edeltävälle tasolle ja opintotuki on edelleen lainapainotteinen. Opiskelijat ovat yhä ainut ihmisryhmä, joka joutuu elättämään itsensä lainarahalla.
 

Ongelmatilanne on monen tekijän summa. Opiskelijat ovat köyhiä, on muutoskitkaa, eri toimijoiden byrokratia ei sovi yhteen ja viestintä on monitulkintaista ja sen suhteen on saavutettavuusongelmia. Mikä sitten avuksi?

Kela, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut voisivat yhteistyössä selvittää sitä, miten tieto ilmoittautumisista saataisiin Kelaan ennen maksujen eräpäivää, jotta laskut saataisiin lähetettyä ajoissa kaikille.

Luottotietojen menettäminen altistaa pikavippikierteille ja stigmatisoi. Opiskelija- ja ylioppilaskunnat voisivat ensiapuna lisätä tietoisuutta velkaantumisen ehkäisystä ja hoidosta. Maksuhäiriömerkintä ei suinkaan ole maailmanloppu.

Kela lähetti maksukehotuksia opiskelijoille 25. helmikuuta. Tällöin kävi ilmi, että maksamatta jättäneistä kaksi kolmasosaa oli ammattikorkeakouluopiskelijoita ja kolmasosa yliopisto-opiskelijoita.

Kelan pitäisi kohdistaa tiedotustaan jatkossa etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden suuntaan. Muuten yhdenvertaisen opiskelijaterveydenhuollon ehdot kääntyvät käyttäjiään vastaan.
 

Lue lisää

YTHS-uudistus: Ruuhkat helpottavat, mutta jopa 13 000 opiskelijan terveydenhoitomaksu voi mennä ulosottoon

Hammashoidon puolella patoutunutta kysyntää, mielenterveysongelmat kasvussa. (2/2021)

Exchange students will be excluded from the Finnish Student Health Service

Foreign students that attend a degree in Finland will still be entitled to the student health care services. They also have to pay the healthcare fee. (3/2020)

YTHS:n palveluita saa pian 52 paikkakunnalta – Poriin oma palvelupiste suunterveyden palveluilla

Laajennuksen myötä YTHS ottaa käyttöön vastuutiimit, joka on tuttu menettelytapa työterveydenhuollosta. (2/2020)

Opiskelija, varaa aika hammashoitoon nyt – vuoden 2021 alusta YTHS voi ruuhkautua, kun ammattikorkeakoulujen opiskelijat tulevat YTHS:n asiakkaiksi

Tylkkäri käsitteli uudistusta vuoden 2020 alussa (1/2020).