Mielipiteet
31.07.2019

Kommentti: Keskustelu Turun DI-koulutuksesta osoittaa, miten häilyväinen journalismin ja edunvalvonnan raja on

Teksti:
Miika Tiainen

Liikuttava yksimielisyys. Niin voi kai kuvailla tapaa, jolla tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon taannoinen päätös Turun DI-koulutuksen laajennuksesta otettiin vastaan Varsinais-Suomessa.

Maakunnan päälehti Turun Sanomat tuuttasi ilmoille peräti yhdeksän aihetta käsitellyttä artikkelia. Kiitoksen sanoja pääsivät jakamaan vuoron perään kaikki maakuntajohtajasta teekkareihin ja korkeakoulujen johdosta Suomen yrittäjiin. Päätöksen merkitys alueen elinkeinoelämälle korostui haastateltujen vastauksissa.

Kiivaiten sanan säilää haastattelussa intoutui heiluttelemaan veteraanipoliitikko Ilkka Kanerva, joka lyttäsi edellisen hallituksen toiminnan ”poliittisena nahkapäätöksenä” ja luonnehti sinänsä hyvin palvellutta tekniikan yhteistyöyliopisto FITechiä ”turhanaikaisena kompromissina” (TS 11.7.).

FITech-verkosto on saanut varsinaissuomalaisissa arvioissa muutenkin lunta tupaan: ”matkasaarnaajien” ja ”matkalaukkuprofessorien” vaikutus on tyrmätty ”marginaalisena” (TS 31.3. & 7.5.2017, Turkulainen 10.6.).

Tahtomattaan eniten naulan kantaan osui Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa, jonka mukaan ”tutkinnonanto-oikeudet eivät voi olla elämää suurempia asioita” (TS 12.7.).

Median käsittelyssä nimittäin niinkin epäseksikäs asia kuin tutkinnonanto-oikeus kasvaa elämää suurempiin mittoihin.

Turun DI-päätöksessä pahiksen roolia ehtivät näytellä edellisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen lisäksi jo ainakin muut tekniikan alan yliopistot, TEK, Teknologiateollisuus sekä mystiset ”eteläiset itäsuomalaiset”.

Tuorein vastoinkäyminen saatiin loppukevään hallitusneuvotteluista, jossa ”helsinkiläiset voimat” olivat varmistaneet, ettei alueellisia osaamistarpeita huomioida hallitusohjelmassa (TS 3.6.).

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio ehti jo vihjailla, että laajennuspäätöksen syntymättä jääminen olisi merkki siitä, ”etteivät kansan valitsemat poliitikot johda tätä maata” (TS 9.6.).

Tavoitteen toteuduttua mennyt poru näyttäytyy kriittisen journalismin sijaan eturyhmäviestinnältä.

Medialta toivoisi ilmiöiden tarkastelussa muutakin kuin kritiikitöntä yksituumaisuutta. Miten varmistetaan koulutuksen laatu, mistä saadaan rahoitus?

Niin kutsuttu ”alueen etu” tuskin vaarantuu, vaikka aiheen käsittelyssä käyttäisi vähän laveampaa sutia. Päinvastoin: alueen edun tulkitseminen muutenkin kuin yksityisten tai institutionaalisten intressien näkökulmasta saattaisi tehdä siitä lukijalle kiinnostavamman.

Miika Tiainen
toimittaja

Lue lisää

Saarikon sukkela siunaus: Turun yliopiston toive DI-linjoista ja kiinan kielestä täyttyi, mutta resurssien riittävyys herättää huolta

Turun yliopistossa opiskellaan jatkossa myös kone- ja materiaalitekniikkaa sekä kiinan kieltä. Yliopiston pitkäaikaiset tavoitteet käyvät nyt toteen, kun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko antoi kesken lomakauden 11.7. täsmentävän asetuksen asiasta. (5/2019)