Mielipiteet
19.10.2021

Kommentti: Millaisen kuvan oman osaamisen arvosta antaa se, että edes oma oppilaitos ei ole valmis maksamaan siitä rahaa?

Teksti:
Iida Virtanen
Kuvat:
Teemu Perhiö

Turun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta tarjoavansa jatkossa harjoittelutuen kaikille opiskelijoilleen.

Tuki on yhteensä 1 800 euroa harjoittelun pituudesta riippumatta ja se maksetaan työnantajalle kompensaatioksi harjoittelujakson palkkakustannuksista.

Opiskelijan elämä helpottuu, sillä monen harjoittelupaikan kriteerinä on yliopiston harjoittelutuki. Jatkossa tukea ei tarvitse hakea erikseen, ja yksi stressitekijä poistuu harjoittelupaikan saamisen tieltä.

Uudistus on hieno askel, mutta kaikkien taloushuolia se ei poista: harjoittelutukea ei voi käyttää palkattomiin harjoitteluihin, vaan harjoittelusta pitää saada vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää palkkaa, joka on tänä vuonna 1 252 euroa kuussa.

1 300 euron kuukausipalkka ei päätä huimaa, mutta onhan se merkittävästi enemmän kuin 250 euron opintoraha, jolla harjoittelunsa palkattomana tekevän on jatkossakin tarkoitus selvitä.

Opiskelija, joka ei löydä palkallista harjoittelupaikka, saa itse valita, rahoittaako harjoittelunsa opintolainalla, säästöillä vai etsimällä harjoittelun rinnalle toisen, palkallisen työn.
 

Kaikkein rumimmalta kuviossa näyttää, että palkattomia harjoitteluja tarjoaa itse yliopisto.

Lue lisää: Tervetuloa palkattomaan työharjoitteluun! Turun yliopisto ei sitä suosittele, mutta eri yksiköissä sitä kuitenkin on tarjolla

Kieli- ja käännöstieteiden laitos ei ole enää vähään aikaan tarjonnut harjoitteluja, joista saisi palkkaa. Sen sijaan tarjolla on opintopisteitä, yksi jokaista 27 työtuntia kohtaan.

Eräs tällainen harjoittelu on paraikaa haussa oleva Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sisällöntuottajan pesti. Syy palkattomuuteen on tutkijatohtori Jenny Paanasen mukaan se, että tutkimuskeskuksella ei ole ollenkaan rahoitusta. Paananen toimii Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen puheenjohtajana.

Harjoittelijan tehtävänä on auttaa tutkimuskeskuksen somestrategian kehittämisessä sekä suunnitella ja tuottaa sisältöjä viestintään ja sosiaalisen median kanaviin. Käytössä olevia viestintäkanavia ovat kotisivu, blogi, sähköposti, Facebook, Instagram ja Twitter, ja hakijalta odotetaan kokemusta sosiaalisen median käytöstä.

Lienee turvallista odottaa, että enemmistöllä opiskelijoista on kokemusta sosiaalisen median käytöstä. On kuitenkin eri asia päivittää henkilökohtaiseen Instagramiinsa kuvia päivän Assari-lounaista kuin suunnitella akateemisen tutkimuskeskuksen somestrategiaa.
 

Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen sisällöntuottajan pesti on vain yksi esimerkki harjoitteluilmoituksesta, joka pistää miettimään, onko kyseisellä taholla ketään, joka oikeasti pystyy opettamaan harjoittelijaa.

Sikäli kun tutkimuskeskuksella ei ole omaa someasiantuntijaa, joka voi antaa vinkkejä tulevaisuudessa häämöttäviä palkallisia sisällöntuottajan tehtäviä varten, on vain yksi vaihtoehto: someosaamista ei nähdä rahanarvoisena taitona.

Meille tyrkytetään yrittäjyysopintoja, CV-pajoja ja tukiryhmiä, joissa voimme yhdessä pohtia, miten tunnistamme oman erikoisosaamisemme ja miten saamme sen markkinoitua työnantajille.

Erityisesti meitä humanisteja kannustetaan uskomaan itseensä, arvostamaan omaa osaamistaan ja unohtamaan iänikuiset vitsit siitä, kuinka valmistumme kortistoon.

Mutta millaisen kuvan oman osaamisen arvosta antaa se, että edes oma oppilaitos ei ole valmis maksamaan siitä rahaa?
 

Lue lisää

Tervetuloa palkattomaan työharjoitteluun! Turun yliopisto ei sitä suosittele, mutta eri yksiköissä sitä kuitenkin on tarjolla

TYY: Yliopisto-opiskelijoiden täysin palkattomat kotimaan harjoittelut harvinaisia. (5/2021)

Kolme opiskelijatarinaa: Uimavalmentaja, laivasiivooja, kaivostyöläinen – puolet opiskelijoista työskentelee opintojensa ohella, ja vain puolet heistä alaansa vastaavissa tehtävissä

Opiskelijat ovat odotusten ristipaineessa: pitäisi sekä opiskella kokoaikaisesti että valmistua nopeasti työmarkkinoille. (2/2021)

Pääkirjoitus: Opiskelijan toimeentulo on jatkuvaa köydenvetoa

Kun yhtä etua ollaan saamassa, toista ollaan viemässä, kirjoittaa Teemu Perhiö. (4/2020)