Pääkirjoitus
29.11.2018

Lisää kasvisruokaa opiskelijalounaalle

Teksti:
Nella Keski-Oja

Tänä syksynä ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon. Nyt tarvitsemme konkreettisia ilmastotekoja, myös Kelalta.

Ruoan ilmastovaikutukset ovat arvioitua isommat. Näin kertoo lokakuussa Nature-tiedelehdessä julkaistu suurtutkimus. Sen mukaan rikkaiden maiden, joihin Suomikin lukeutuu, tulee vähentää esimerkiksi naudanlihan kulutusta peräti 90 prosenttia, jotta vältymme ekokatastrofilta ja laajalta nälänhädältä.

Näin valtavan mittaluokan edessä meidän yksittäisten opiskelijoiden lounasvalintamme ovat toki tärkeitä mutta valitettavasti riittämättömiä. Tarvitsemme johtajia, jotka uskaltavat sanoa, että lihan hintaa pitää nostaa ja kasvissyöntiä lisätä voimakkaasti.

Opiskelijaravintolat eivät haasteeseen tartu. Niille ruokalistan rukkaaminen uuteen uskoon on liian iso taloudellinen riski, sillä tiiviillä kampuksella asiakkaat valitsevat jaloillaan sen lounaspaikan, joka tarjoaa kievin kanaa.

Johtopäätös: Yritykset tarvitsevat rahallista kannustusta menuiden muuttamiseksi. Tässä Kansaneläkelaitos (Kela) voi olla rohkea suunnannäyttäjä, jos se niin päättää.

Kela nimittäin maksaa osan opiskelijalounaan kustannuksesta valtion varoista. Jotta ravintolayritys on oikeutettu tarjoamaan ateriatuettua lounasta, ruoan tulee täyttää Kelan terveys- ja ravitsemusvaatimukset.

Kelan ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nykyinen opas Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus (2016) ei mainitse sanallakaan ilmastonmuutosta. Sen sijaan tekstissä opiskelijaravintoloita kannustetaan ohimennen ”tarjoamaan kasvisruokia rinnakkaisvaihtoehtona muille ruoille, koska se […] vähentää ruoan ympäristökuormitusta”.

Tässä piilee jutun ydin. Jos Kela haluaa, se voi huomioida ruoan ympäristökuormituksen nykyistä näkyvämmin. Se voi asettaa lounaille sellaiset suositukset, jotka ohjaavat opiskelijaravintoloita lisäämään radikaalisti kasvisruoan osuutta ruokalistoillaan.

Tänä päivänä syömme lihaa enemmän kuin koskaan, vaikka lihantuotannon yhteys ilmastonmuutokseen on tieteellisesti todistettu. Nurinkurisesti söimme lihaa vähemmän silloin, kun hyvät kasvisvaihtoehdot olivat harvemmassa kuin nykyään.

Toisenlainen tapa nauttia ruoasta ja elämästä on siis mahdollinen. Kasvisruoan suosio kasvaa kuitenkin liian hitaasti. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, jotka ohjaavat ruokailutottumuksiamme uuteen suuntaan. 

Opiskelijoiden on lähetettävä Kelalle selvä viesti: Ilmastonmuutos on täällä. Jos haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena, meidän on pakko vähentää lihansyöntiämme murto-osaan nykyisestä.

Nella Keski-Oja, päätoimittaja
tyl-paatoimittaja@utu.fi