Kolumni
19.03.2010

Maisteri Toivo Suulas vastaa

Hei Toivo. Kuten varmaan tiedät niin yliopistojen työntekijöiden lakko

peruuntui sittenkin. Olis kuitenkin kiva tietää, että mitä ois tapahtunu

jos lakko olis toteutunu, joten voisitko hieman jossitella ja visioida?

Niemiskä

Vaikea kysymys, on vaikeata ennustaa, ennustaminen vaikeaa, on. Yritetään. Näkisin, että mahdollisia skenaarioita olisi kaksi. Ensimmäisessä, kutsutaan sitä vaikka suunnitelma Oravaksi, mahdollisuudessa lakko olisi otettu innolla vastaan, Aleksanterin patsas Helsingissä kukitettaisiin heti alkuunsa ruusuilla ja liljoilla ja valtakunnassa olisi positiivisen odottava tunnelma, kenties suuren urheilujuhlan tahi jopa talviloman tuntu. Myös yliopistojen johto tukisi salaa lakkoilijoita, koska ISÄNMAAn asiallahan sitä oltaisiin. Kolmantena päivänä idylli kuitenkin sortuisi kun iso, mutta paha, tuo kaikkien laskelmien kultainen helmitaulu EK ilmoittaisi kyynelehtien, että yliopistohenkilöiden lakko aiheuttaa päivävauhdilla valtakunnalle ainakin 58 miljoonan euron tappiot sekä vähintään kolme uutta Nokiaa, ja että taas meni paperitehdas nurin, hyi teitä! Oikeistohallituksemme yrittäisi väistellä, kuten aina, roiskeita ja julistaisi kiireellisenä pakkolain, jonka nojalla henkilökunta kiristetään takaisin maallemme niin tärkeisiin sivistystöihin. Siinä meni Korfu, toteaisi eräskin musiikkitieteen professori.

Toisessa skenaariossa, Kettu nimeltään, kukaan tuskin huomaisi yhtään mitään. Iltalehdet, nuo nelivärilobotomiat toki kirjoittaisivat, mutta kuka nyt niitä lukisi, ei niin kukaan, eihän? Perustettaisiin barrikadeja ja apulaiskomiteoita ja kirottaisiin asfaltin kovuutta; vaatikaamme katukivetystä ja iltalisiä kuuluisi laulu pätkätyöväen. Elämä etenisi rauhallisesti lakkohaudoissa ja aikaa kulutettaisiin erilaisiin puhdetöihin: historioitsijat luennoisivat Pariisin kommuunista, kemistit keittelisivät pontikkaa, juristit teroittelisivat sulkakyniään, taloustieteilijät laskisivat pennejä yhdessä kauppislaisten kanssa ja valtio-oppineet riitelisivät keskenään siitä, mikä kulloinkin olisi paras teoreettinen viitekehys lakolle. Opiskelijat siinä sivussa tukisivat ja vastustaisivat lakkoa, sillä ovathan he kuitenkin nuoria ja siksi pirun irrationalisteja. Tiede asettuisi aloilleen, ja sen pituinen se.