Kolumni
09.03.2010

Maisteri Toivo Suulas vastaa

Rakas Toivo, eräs pitkäaikaisimmista unelmistani on SHO:n postituslistalta pois pääseminen. Uskotko haaveideni käyvän toteen vai saanko kaiken toivon jo heittää?

Virheistään oppinut

Haaveet, kaikki turhat haaveet, minut on jo saaneet, huutamaan huomiseen lauloi Sorsan Riki, tuo lemmen jättiläinen ja keltaisten katujen yskivä tulkki, jonka hurmaava ääni oli kuin korallinsininen tunnelmavalo vasten puuaitaa betoniviidakossa. Soi musiikki sielussa ja syvällä korvissa; ja silloin kesällä yhdeksäntoistajotain me kaikki lapset istuimme joen penkalla onget viritettyinä valmiina vastaanottamaan sen, mitä maailmalla oli meille tarjota, haaveidemme kehäpäätelmät ja kukka-asetelmat, vasten saarnipuuta ahventa ja siika. Ja Riki Sorsa, lähti purjelaivalla vailla määränpäätä, vain haaveet, nuo kirotun kauniit haaveet taskussaan. Ja taustalla soi foni nuoruuden muistolle, kenties vielä joskus muistamme, mitä on viattomuus. Ja onks siin jotain liikaa kysyy jo Rikikin.

Toivo on sitä mieltä, että toivoa ei kannata heittää kuin saapasta suvikarnevaaleilla. Kas millainen maailma meillä olisi jos meillä ei olisi toivoa, ei janoa uneksia, että vielä kerran se purjelaiva saapuu satamaan, siihen kotisatamaan, jossa on kirjepaperia ja silkkiä ja nailonsukkia ja Raikkaan Ensio vilkuttamassa lippunauhojen ynnä kreppipaperin alla. Niin, olisiko Metsolan Erkkikään kyennyt luopumaan viinapirusta ilman haaveiden viimeistä kättä, korttipakkaa, jossa pekka oli joka kerta se Kaukovaaran Kari, tuo inha, mutta yksinäinen kunnanvaltuuston kuningas. Vaan ei jäänyt pekka käteen, kiersi Erkki koijarilta jalat solmuun ja sivakoi kohti lakeuden huippua.

Kullatut kruunut, lottovoitot, ensijulkaisut, sähköpostilistat ja päiväkirjojen sivuille piirretyt kuvat suutelevista rakkaista, kaikki kuorrutettu pelolla, vuorattu levottomuuden usvaisella elmukelmulla. Oi miksi, oi miksi sinä Virheistäsi oppinut pelkäät ja piiloudut? Tartu leiviskää sarvista, ole Erkki ja usko, ravutkin uivat takaperin, vaikka ne ovat etuperäiseläimiä. Haaveet on tehty valloittamista varten, niin kuin Everest, kuu ja syrämmet, tai siis, miksi kukaan muuten olisi keksinyt laittaa pinnojen väliin viilipurkinpalaa jos se ei olisi mahdollista.