Kolumni
22.10.2009

Masentunut maa

  • Jantso Jokelin

Masennuslääkkeitä syö Suomessa puoli miljoonaa ihmistä. Se on todella paljon. Tarvitsevatko he kaikki todella keskushermostoon vaikuttavaa lääkitystä? Miten lääkkeet vaikuttavat meihin tuntevina ja vuorovaikutteisina olentoina?

Monet psyykkisistä ongelmista kärsineet ystäväni ovat ihmetelleet, kuinka löyhin perustein masennuslääkkeitä myönnetään. Ensimmäiseltä psykiatriselta käynniltä voi lähteä kotiin resepti kourassa, eikä itse terapiaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tähän vaikuttaa osaltaan myös resurssien puute.

Masentuneena tulisikin muistaa, että pelkkä lääke ei auta. Me tarvitsemme myös ihmisiä.

Suomessa lääkkeet syntyvät korkealuokkaisen tutkimuksen, lääkesuunnittelun ja kliinisten testien tuloksena. Myrkkyä tuskin markkinoille päästetään, ja lääkärit tekevät varmasti parhaansa edistääkseen suomalaisten mielenterveyttä.

Silti netti pursuaa kauhukertomuksia erityisesti SSRI-lääkkeiden dramaattisista sivuvaikutuksista. Aggressiota, seksuaalihäiriöitä, itsetuhoisuutta... Media on tapansa mukaan mennyt askeleen pidemmälle ja yhdistänyt lääkkeet jopa koulusurmiin.

Lääkekeskustelusta löytyy yliampumisia moneen suuntaan. Siksi kannattaakin miettiä, miten omaa tai läheisen masennusta voi hoitaa. Ovatko lääkkeet varmasti oikea ratkaisu?

Pidetään järki kädessä ja ystävät lähellä. Olemme tärkeitä.