Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Kolumni
28.09.2017

Mielensäpahoittamista vai aitoa huolta?

Teksti:
Kirsi Uusitalo
Kuvat:
Nella Keski-Oja

Saamelaisten itsepuolustus nähdään toistuvasti "mielensäpahoittamisena", vaikka taustalla on todellinen huoli omasta kulttuurista.

Irti leikkautunut käsi makaa tyynesti Norjan lakikirjan päällä saamelaisen aktivistin Niillas A. Sombyn valokuvassa. Saadakseen tietää, mistä on kyse, on palattava ajassa taaksepäin.

1980-luvulla Norjan valtio halusi rakentaa pohjoiseen uuden Altan vesivoimalan. Pato tekojärvineen uhkasi kuitenkin peittää alleen saamelaisalueita ja vaikeuttaa poronhoitoa. Kun hanketta vastustavaa kansanliikettä ei kuunneltu, ryhmä aktivisteja yritti räjäyttää rakennustyömaalle vievän sillan. Räjäytys epäonnistui ja Somby menetti kätensä, jonka kuvasta tuli pian saamelaisen vastarinnan symboli.

Vaikka voimala lopulta rakennettiin, Alta-kiista käänsi Norjan päättäjien päät. Maasta tuli saamelaisasioiden edelläkävijä, ja se on allekirjoittanut alkuperäiskansojen oikeuksia vahvistavan ILO 169 -sopimuksen, mitä Suomi ei ole tehnyt.

LAPISSA KUOHUU taas. Lohikantojen heikentymisen vuoksi Suomi ja Norja haluavat suitsia Tenojoen kalastusta sopimuksella, joka rajoittaa saamelaisten pyyntioikeuksia. Jatkossa ainoastaan jokilaakson asukkaat voivat lohestaa, muualla asuvat eivät saa jatkaa perinnettä. Viranomaisten mukaan sopimus edistää saamelaisten elinkeinon säilymistä, saamelaisten mukaan se tuhoaa heidän kulttuuriaan.

Miten Alta-kiistasta tuttu taipumattomuuden symboli otettaisiin vastaan nyt, kun Lapin resursseista taistellaan Tenolla?

AKTIVISTI ÁSLAT HOLMBERGIN mielestä Suomi ja Norja hivuttavat saamelaiset hengiltä. Vähemmistöjen itsepuolustusta pidetään usein mielensäpahoittamisena, vaikka se kertoisi aidosta huolesta. Valtakulttuurissa ei usein ole riittävää ymmärrystä siitä, mistä vähemmistön syytökset kumpuavat. Saamelaisten asemasta on kuitenkin runsaasti tietoa. Ongelma on, miten se saadaan polarisoituneessa tilanteessa perille päättäjille.

Miten ymmärrystä voisi lisätä? Voisimme ehkä kuunnella vanhaa aktivistia: Minna Canthin mukaan naiskysymys ei ole vain naiskysymys vaan koko ihmiskunnan kysymys. Mitä jos ajattelisimme samoin saamelaisista?
 

Kirsi Uusitalo

Kirjoittaja elättelee toivoa oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja sitä odotellessa katsoo elokuvia.
 

Lue lisää:

Kutsu vapaustaisteluun kiertää taas

Fasismista versoava oikeistopopulismi on tehnyt paluun kotimaiseen politiikkaan. (8/2017)

Nyhtöpettua katovuosien vatsoihin

Ennen viime vuosien kasvisruokavillitystä liha sai rauhassa kölliä suomalaisten lautasella. Silloin harvoin, kun sitä oli. (4/2017)

Yliseksualisoitunut rappioyhteiskunta

Paljas pinta on herättänyt närkästystä vuosikausia. Kyllä ennen vanhaan likainen seksuaalisuus ymmärrettiin lakaista makuuhuoneen oven taakse – ymmärrettiinhän? (3/2017)

Huhuja, pizzaa ja verikylpyjä

Sanotaan, että elämme nyt totuudenjälkeistä aikaa. Omaan maailmankuvaan parhaiten sopivia faktoja on kuitenkin suosittu läpi historian. (2/2017)

Pidetään homma aitona

Kirjailijoiden keskinäinen nokittelu on osoitus siitä, että kaunokirjallisuus voi olla kilpailulaji siinä missä räppikin. (1/2017)