Pääkirjoitus
03.05.2018

Opiskelijat velkaantuvat, pitääkö huolestua?

Teksti:
Nella Keski-Oja

Tänä keväänä opiskelijat ovat velkaantuneempia kuin koskaan.

Suurin syy velan kasvuun on viime vuoden opintotukiuudistus, jonka avulla Suomen hallitus pyrkii säästämään valtion rahoja leikkaamalla opintotukimenoja.

Uudistukseen kuuluu myös entistä isompi opintolaina. Sen tarkoituksena on mahdollistaa päätoiminen opiskelu ja nopeuttaa valmistumista samalla, kun opintoaikoja ja tukikuukausia rajoitetaan.

Yhä useampi opiskelija myös nostaa opintolainaa – ja yhä suurempia summia. On vaikea sanoa, onko syynä taloudellinen pakko vai se, ettei velka enää ahdista. Monia lainanotto kuitenkin pelottaa.

Omasta koulutusalasta riippuu, kuinka suuri rasite velka on työelämän kynnyksellä. Siis siitä, valmistuuko juristiksi tai lääkäriksi vai lastentarhanopettajaksi tai kirjastonhoitajaksi. Opintolainan lyhentäminen on aivan eri asia alle kymmenentuhannen kuin alle kolmentuhannen euron palkalla.

Tällä hetkellä velkaa voi kansantalouden näkövinkkelistä ottaa suhteellisen luottavaisin mielin: työllisyystilanne on parantumassa ja korkotason kohoamisesta ei ole merkkejä.

Suhdanteet ovat kuitenkin ailahtelevaisia: jossain vaiheessa korot taas nousevat ja työpaikat hupenevat. Silloin vaarana on, että opiskelijoiden velkaantuminen ja siitä seuraavat ongelmat voivat rysäyttää nykyisen lainapainoitteisen tukimallin tiensä päähän.

Isossa-Britanniassa opintolainan takaisinmaksu riippuu tuloista. Mitä paksumpi palkkapussi, sitä suuremmat erät. Jos palkka jää pieneksi, lainaa ei välttämättä tarvitse maksaa takaisin.

Sopisiko sama malli Suomeen?

Ehkä, mutta sen toteuttaminen olisi sangen hankalaa. Täällä lainan myöntämisestä, maksamisesta ja perimisestä ei vastaa yksittäinen taho vaan pankit, joiden liiketoiminnan ydintä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta huolehtiminen ei ole.

Lisäksi järjestelmä toisi helposti lisää sekavuutta opiskelijan tukiviidakkoon, jossa jo nyt päänvaivaa aiheuttavat eri tulorajat. Suomalaisten opiskelijoiden keskimääräiset kuukausitulot jäävät yhä EU:n köyhyysrajan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen minimibudjetin alle.

Nyt, kun Suomen talous on myötätuulessa, yksinkertaisin ratkaisu rahahuolien helpottamiseen on opintorahan kasvattaminen.

Nella Keski-Oja, päätoimittaja
tyl-paatoimittaja@utu.fi