Pääkirjoitus
20.11.2020

Pääkirjoitus: Poikkeusaika viimeistään on osoittanut, mistä yliopistossa on kyse: yhteisöstä – linjaus kevään lähiopetuksesta tuo toivoa

Teksti:
Teemu Perhiö
Kuvat:
Anni Savolainen

Pelot kävivät toteen lokakuussa. Tuli yliopiston päätös ensi keväästä: pääosin etänä.

Syksystä poiketen kaikille opiskelijoille on kuitenkin tavoitteena tarjota jotakin lähiopetusta tai -ohjausta. Linjaus saatiin ylioppilaskunnan edunvalvonnan ansiosta.

Myöhemmin marraskuussa ylioppilaskunta ja kymmenet ainejärjestöt julkaisivat kannanoton, että ”linjaus kevään opetusjärjestelyistä ei tarkoita pelkkää etäopetusta”.

”Lähiopetusmahdollisuuksien toteutuminen on välttämätöntä opetuksen laadun ja päämäärien takaamiseksi sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn sekä koko yliopistoyhteisön yhteisöllisyyden turvaamiseksi”, paperissa todettiin.

Yhdessä yksin vietettyjen periodien myötä opinnoista on jäänyt puuttumaan jotain olennaista.

Yliopistossa on kyse yhteisöstä, oli kyseessä sitten ainejärjestön hengailuilta, luennon jälkeiset keskustelut tai rentouttavat tenttikaljat.

Tiede ei ole koskaan yksilösuoritus.
 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on tehnyt yhteenvetoa kevään 2020 aikana tehdyistä kyselyistä – niihin kuului myös TYYn tekemä kysely, johon tuli keväällä yli 1 200 vastausta.

Maanlaajuisesti tarkasteltuna korkeakouluopiskelijat kokivat, että opiskelumotivaatio oli kärsinyt tai kadonnut etäopiskelussa. Valtaosa kuitenkin uskoi, että pystyi suorittamaan opintonsa poikkeusajasta huolimatta.

Opinnäytetöitä onkin tehty jopa aiempaa enemmän. Mutta se voi kertoa siitä, että edellytykset ovat olleet kunnossa – hiljaiselossa on ollut aikaa keskittyä tutkinnon viimeistelyyn. Tilanteen pitkittyessä voi tulla romahdus, pelätään.

Suoritustapojen muutokset ovat voineet toki tuoda opintoihin lisää laatua. Voi tehdä kursseja oman elämän tahtiin, joustavasti. Aremmalle opiskelijalle seminaarityöskentely on voinut muuttua helpommaksi.
 

Etä- ja lähiopetuksen yhdistelmästä, hybridimallista, on vannottu pelastajaa. 

Tärkeää on myös muistaa opettajien jaksaminen. Opetuksen valmistelu kahdelle eri yleisölle voi käydä työlääksi. Resurssit pitää ohjata sinne, mikä on koulutuksen laadun kannalta tärkeää.

Kaikkia tusinaluentoja tuskin enää tarvitsee pitää lähiopetuksena – sen sijaan voi keskittyä vaikka keskusteluihin pienryhmissä. Yksisuuntainen tiedon välitys siirtyy luontevasti digimaailmaan.

Parhaista yhdistelmistä lähi- ja etäopetuksen metodeja käydään varmasti vielä paljon keskustelua tulevina vuosina.
 

Poikkeustilanteen alkaessa oli ymmärrettävää, että yliopisto laittoi liinat kiinni. Mutta näin ei voi jatkua loputtomiin.

Kevättä koskeva linjaus antaa toivoa, ja osoittaa, että Turun yliopisto kyllä kuuntelee akateemista yhteisöään: tutkijoita, opettajia, opiskelijoita. Me yhdessä varmistamme, etteivät tiedotteet jää sanahelinäksi.
 

Teemu Perhiö
Päätoimittaja
 

Lue lisää

”En ole päässyt kokemaan minkäänlaista kiinnittymistä yhteisöön”, sanoo fuksi Siiri Turunen – mitä käy koulutuksen laadulle, kun lähiopetusta ei saa?

Turun yliopisto jatkaa pääosin etäopetuksesta kevään loppuun – kaikille opiskelijoille tulee kuitenkin tarjota lähiopetusta, rehtori Jukka Kola kertoo Tylkkärin haastattelussa. (6/2020)