Pääkirjoitus
21.05.2021

Pääkirjoitus: Ratikka ei ehkä pelasta Turkua, mutta mikä pelastaisi?

Teksti:
Teemu Perhiö
Kuvat:
Anni Savolainen

Tästä kaupungista puuttuu jotain. 

Sitä on hankala sanallistaa. Se on janoinen kieli aamulla, se on pölyinen kurkku keväällä. Tekisi mieli kakistaa se ulos. 

Se ei ole vain katkonaiset ja huonolaatuiset pyöräreitit. Se ei ole vain julkinen liikenne, joka toimii välttävästi. Se ei ole vain tuskaisen hidas päätöksentekokulttuuri tai historiallisen keskustan alemmuustila.

Aina siitä lähtien kun Akatemian ovet vietiin Helsinkiin, aina siitä lähtien kun täältä lakkautettiin ratikka ilman hyvää syytä, aina siitä lähtien kun täällä purettiin kauneinta aikakautta elementtien tieltä.

Aina siitä lähtien jotain on puuttunut.
 

Historiasta ei ole kyse. Sitä on täällä, liikaakin. Turussa opiskeltiin yliopistossa siinä kohtaa, kun muu Suomi vielä jäyti perunaa maakuopassa.

Ylemmyydentunto 400 vuoden takaisesta asiasta on hyvä rakennuspalikka sitsien välihuudoille maakuntaseminaareissa. Mutta usein se tuntuu pako­keinolta; lohturuoalta, megasipsipussilta, joka jättää jälkeensä vain henkisesti tyhjän olon ja rasvaiset sormet.

Turussa piehtaroimme historiassa kuin siat sonnassa, alemmuuden- ja ylemmyydentunnossa.

Itsekin syyllistyn siihen toisinaan. Eteiseni seinällä on kartta Turun raitiotielinjoista ennen niiden lakkautusta. 1-linjan päätepysäkki oli Pohjolassa lähellä kotiani. 

Tunnen sekä haikeutta että häpeää asiasta, josta ainoat konkreettiset muistipaikkani ovat Turkuseuran myymälästä hankittu postikortti ja Ikean kehyksiin aseteltu Puffin posteri.
 

Kaupungit ovat kasvukoneita. Yhä enemmän maailmantaloudessa keskenään kilpailevat kaupungit eivätkä vain kansallisvaltiot. 

Kaupungeilla on aina ollut merkittävä rooli kaupankäynnin ja vallan tukikohtina, niissä on luotu ja levitetty tietoa. Ei Turkuun syyttä haluttu teknillistä tiedekuntaa.

Kasvun vaatimus on toki ristiriidassa ilmastokriisin kanssa. Miten tuottaa hyvinvointia ilman ympäristötuhoa? Miten kasvattaa kaupunkia ilman lähiluonnon menetystä?

Kuormitusta syntyy, mutta se pitää minimoida ja kompensoida. Hyvin toimiva julkinen liikenne ja sen varrelle sijoitettu asutus voivat vähentää liikenteen päästöjä. Lähiömatto luonnon tuhoaa, ei tiivis kaupunki.

Ihmiset haluavat asua kaupungeissa. Jos sitä ei rakenneta tänne, sitä rakennetaan muualle. 

Musta surma kesti vuosikausia eikä uusinkaan pandemia käännä kehityksen suuntaa. Ei vaikka yksilö haluaisikin rakentaa puutalon Piikkiöön. Onnea Piikkiö!
 

Kuntavaaleissa katse on tulevaisuudessa. 

En silti ole poistamassa ratikkataulua seinältäni. Historialla on kauneusarvonsa. Se on kiehtovaa, siitä saa oivalluksia, se kutittelee mielikuvitusta. Syy-seuraussuhteet ovat toki sattumanvaraisempia kuin haluaisimme uskoa.

Ehkä ratikka ei pelasta Turkua. 

Mutta mikä pelastaisi?
 

Kuntavaalit 2021 järjestetään sunnuntaina 13. kesäkuuta 2021. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 26. toukokuuta – 8. kesäkuuta.
 

Lue lisää

”Paluuta autokaupunkiin” ei ole – Turulla on jo kiire toteuttaa suunnittelulimboon jääneet raitiotie ja runkobussilinjat

Turku on asettanut kovat ilmastotavoitteet, mutta liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi. (1/2021)

Kysely: raitiotietä Turkuun kannattaa selkeäsanaisesti vain yksi puolue – näin valtuustopuolueet tekisivät liikenteestä kestävämpää

Kaikki puolueet ovat sitoutuneet kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen, joka vaatii nyt konkreettisia päätöksiä. (1/2021)

Funikulaari kustansi 5,6 miljoonaa euroa – se on investointi, jollaisia Turku kaavailee lähivuosille vielä yli 600 miljoonan euron edestä. Mutta onko niihin varaa?

Kaupunginjohtaja uskoo, että suurinvestoinnit houkuttelevat yrityksiä: tavoitteena on tehdä kaupungista kiinnostava. (3/2021)