Essee
19.05.2016

Siunaustilaisuus tanssilattialla

Teksti:
Lauri

Popsuuruus Princen kuolema oli niin järkyttävä uutinen, että siitä selvisi vain vuoden parhaiden bileiden avulla. 

”Itkettää, ahdistaa ja pierettää ja on avain kotiin jäänyt. On kello jo puoli ja Princekin kuoli, ihan paskaa on tää nyt.”

Princen poismeno 21. huhtikuuta vain 57-vuotiaana oli monelle aika iso shokki. Niin iso, että koomikko Antti Holman roisi kuplettikin noteerasi sen kaiken sepelinharmaan arkituskan keskellä.  

”Tehdään tästä Suomen kansallislaulu, kiteyttää tän kansan jotenkin niin täydellisesti”, kommentoi joku Holman Lily Allen -mukaelma V-laulua. Video kerää vajaassa viikossa yli 200 000 katselukertaa. 

Kadonnutta iloa ei huomaa Turun Dynamo-klubin ylisillä. Sinnikkään puutalodiskon yläkerran lattia natisee jo alkuillasta. Tähän aikaan paikalla on usein vain DJ, sen paras kaveri sekä hieman alityöllistetty ravintolahenkilökunta. Mutta nyt kunnioitetaankin popmusiikin purppuraista kuninkaallista. Väkeä, hikeä ja höyhenpuuhkaa piisaa. 

Puolituttu nainen lyöttäytyy seurueeseen ja alkaa selittää kiivastahtisesti, miten avain jäi kotiin, miten koirasta tuli huoli, miten Prince ei koskaan ollut hänelle erityisen läheinen artisti. Silti hänkin naulautuu katsomaan seinälle heijastettua Purple Rain -elokuvaa pitkäksi toviksi, vaikka alakerrassa voisi juhlia ilman surumenoja. 

Toisaalta siellä on kuulemma vähän vaisumpaa. Turun yön parhaan bileet taitavat olla tällä kertaa maahanpanijaisissa. 

 

Mustia pukuja, selkein painotuksin lausuttuja arvostavia sanoja. Me olemme tottuneet länsimaiseen surukaavaan, se tuntuu melkein velvoittavalta. Princen muiston vuoksi pönöttäminen vaikuttaisi oudolta. 1970-luvulla uransa aloittanut muusikko tihkui miehisiä rooleja haastavaa seksikkyyttä ja kermaista hauskanpitoa koko uransa ajan. Edes tähden kääntyminen Jehovan todistajaksi vuonna 2001 ei pahemmin hidastanut menoa. Prince keikkui korkokenkien varassa niin, että lonkkanivelet kuluivat. Uskonto tosin esti verensiirtoa vaativan leikkauksen.  

Poplegendaksi singonneen virtuoosimuusikon hittejä kuunneltiin harvemmin nojatuolissa. Erään ystäväni suosikkimuistoja on matka kohti Manhattania Take Me with U -kappaleen pauhatessa autoradiossa. Toinen kuuntelee Princeä jokaisella lennollaan. Prince Rogers Nelson otti kyytiinsä miljoonia faneja. Kyyti oli toki pomppuinen: omaperäinen tähti esimerkiksi julisti internetin täysin menneeksi ja poistatti tuotantonsa esimerkiksi Youtubesta ja Spotifystä. Fanitus kesti moiset ilmakuopat. Suru-uutisen jälkeen netti alkoi taas tulvia täyteen 
Princen musiikkia. 

Sosiologisuuruus Zygmunt Baumanin ajattelussa julkkiksesta on tullut uusi kulttuurinen ideaalityyppi, joka on myöhäismoderneissa länsimaissa syrjäyttänyt sankarin ja marttyyrin ideat. Some-ajan julkkis kelluu vakuumissa, jossain vuodettujen seksivideoiden ja kasvavan
markkina-arvon välissä, eikä ole sankarin tai marttyyrin tapaan valmis kuolemaan minkään puolesta. Paradoksaalisesti hän on tällöin myös hieman vähemmän elävä. 

Sosiaalista surutyötä voidaankin tulkita prosessina, joilla puhkomme irtonaisuuden ja ironian kuplia. Julkisen menetyksen ja kaipauksen kautta kerromme arvostuksistamme. Toki kyse on performanssista, mutta sen vaikutukset voivat olla syviäkin.

Tämä on teoriaa. Dynamon tanssilattialla olennaisinta on se, että väki silminnähden nauttii elossa olemisesta: kukaan ei uhoa tai äyhötä.  Kulttuurissa, joka on täynnä kollektiivista vellomista budjettikriisin tai kehnon jääkiekkomenestyksen vuoksi, on todella virkistävää nähdä murhetta, jota pannaan täytäntöön puolituttuja ihmisiä iholleen rutistaen.

Dynamon valkokankaalla Prince ajaa moottoripyörällä järven rannalle. Tyttöystävä Apollonia kahlaa Lake Minnetonkan hyiseen veteen. Apollonia Kotero kertoi myöhemmin joutuneensa hypotermiaan kuvausten aikana. Lämmittämään riensi – tietenkin – Prince. Julkkis on poissa kuvasta. Sankari on palannut. 

Poistuessani yökerhossa soi I Would Die 4 U. Se ei ole makaaberia, vaan osuvaa. Valkokankaalla Prince heittää tamburiininsa yleisöön. Teidän vuoronne. 
 

Superfunkycalifragisexy! A celebration of the life and music of Prince -muistoiltaa vietettiin Dynamossa 29.4. 
Kuvitus: Konsta Hormia