Mielipiteet
22.10.2009

Turun mustasta historiasta

Turun ylioppilaslehti (11/09) valaisi Turun pimeää historiaa "tappavaa Turkua". Samassa jutussa olisi voinut kertoa myös Turun linnan kahdeksan kuukautta kestäneen "kullatun silmänräpäyksen" (Jagellonica asui tuolloin linnassa) toisesta puolesta. Juhana ja Jagellonica iskivät Puolan hyväksi kiilaa Ruotsin ulkomaanpolitiikkaan. Kyseinen Puolan valtavaatimus jatkuin noin sata vuotta, vuoteen 1660 sakka. Erik mestautti Juhanan pidätyksen jälkeen kymmenkunta Juhanan kannattajaa. Erik joutui kuitenkin lopulta päättämään päivänsä myrkky (arseniikki) kurkussa. Sen antamiseen Juhana sai Ruotsin valtianeuvoston luvan. Juhanan jalkavaimo ja neljä yhteistä lasta saivat kyytiä Turun linnasta kun poliittinen sopimus (avioliitto) oli tehty Puolen kanssa. Mitä siitäkin olisi seurannut jos Suomi olisi joutunut Puolan valtapiiriin?

Kustaa Mauri Armfelt tajusi 1800-luvun alussa harmaiden hirsitalojen täyttämän Åbo-nimisen tuppukylän paikalliskulttuurisen mädännäisyyden. Turkua (Åbo) hallitsi tuolloin hänen mukaansa salaliitto ja tehtäviinsä kykenemättömät kelmit virkamiehet. Turun yleinen ilmapiiri oli maailman huonoin ja kaupungin katukiveys oli kamalampi kuin missään muualla. Hän toivoi myös, että kaupunki palaisi liekkinä ilmaan.

Jukka Paaso

Arkkitehti ja historiankirjoittaja