Kolumni
26.10.2011

Vanhat pierut

POPMUSIIKKI on ilmiönä vahvasti sidoksissa aikaansa. Uudet bändit ja artistit ajavat nopealla syklillä edeltäjiensä ohitse, eikä taiteellisesti menestyneinkään stara voi olla relevantti ikuisesti. Tämän vuoksi ei ole varmastikaan helppoa olla vanhentuva rocktähti. Epärealistiset käsitykset omasta taitelijaegosta johtavat usein tragikoomisiin lopputuloksiin.

PITKÄN linjanrokkareiden Metallican ja Lou Reedin uusi yhteislevy Lulu on malliesimerkki tällaisesta kehityskaaresta. Vuoden hysteerisin pökäle yhdistää molempien artistien väsyneimmät puolet kuuntelukelvottomaksi sekamelskaksi. James Hetfield ja kumppanit soittavat kulahtaneita heavy metal -riffejään ja Reed köhisee kaiken päälle kuin isoisä, joka haluaa näyttää lapsenlapsilleen olevansa edelleen tosi rankka jätkä.

SAMAAN aikaan toisaalla: Guns N' Roses -yhtyeen Axl Rose on hävittänyt lopullisesti pelinappulansa. Tämän vuoden Rock in Rio -festivaaleilla kuvatulla YouTube-videolla keltaiseen sadetakkiin ja cowboyhattuun pukeutunut entinen rock-ikoni kuulostaa lähinnä tuskaisalta parodialta entisestä itsestään.

IKÄVIMMÄLTÄ muusikon rappio tuntuu kuitenkin silloin, kun kurimukseen ajautunut rokkari sattuu olemaan itselleen jollakin tapaa merkittävä hahmo. Omaan lempiartistiin suhtautuu mielessään kritiikittömästi kuin ensirakkauteen konsanaan. Siksi kolahdukset ennen niin onnellisessa suhteessa tuntuvat poikkeuksellisen pahalta. Itse kulutin koko teini-ikäni ihaillen Smashing Pumpkins -bändiä. Nykyään yhtyeen vokalisti Billy Corgan keskittyy nolottavan huonoiksi äityneiden biisien kirjoittamisen lisäksi lähinnä kinasteluun internetin välityksellä. Osansa nelikymppisen teinin julkisesta kiukuttelusta on vanhojen bändikaverien lisäksi saanut entinen heila Courtney Love. Varsinainen pohjanoteeraus tapahtui kuitenkin viime kuussa, kun Corgan ei ollut tyytyväinen tilaamaansa kitarapedaaliin. Pedaalivalmistaja sai kuulla olevansa ruma ja ihan tyhmä. Lisäksi vaihtoehtorockin koulukiusaaja uhkasi mukiloida kohteensa. Ai niin, tiettävästi Corgan on myös löytänyt hengellisen johdatuksen. En voi kieltää olevani katkerasti pettynyt.

YLEISÖLLE jäisi parempi maku suuhun, mikäli rokkarit ymmärtäisivät lopettaa ajoissa. Rocktähtien tragedia on kuitenkin siinä, että vaihtoehtoja ei välttämättä ole. Maailman valtiaana ei ole kovin realistinen ajatus astua suosiolla sivuun valokeilasta. Kuten Axl Rose asian ilmaisee: You can taste the bright lights but you won't get them for free.

TUOMAS JALAMO

Kirjoittaja on mediatutkimuksen opiskelija, vapaa toimittaja ja oman elämänsä

rokkistara.