Mielipiteet
26.02.2009

Yliopistolakiehdotuksen puolustukseksi

Viimeisimmässä Turun ylioppilaslehden numerossa (nro 3, 13.2.2009) hyökättiin voimak­­kaasti vireillä olevaa yliopistolain uudistusta vastaan. Lehdessä esitettiin uuden yliopistolain vaarantavan niin kolmikannan, tutkimuksen ja opetuksen vapauden kuin myös yliopistoyhteisön jäsenten vaikutusmahdollisuudet yliopistojen päätöksentekoon. Kuitenkin tulee muistaa, että uusi yliopistolaki tosiasiassa pitää sisällään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Ehdotettu lakiuudistus ei missään nimessä vaaranna yliopistojen tällä hetkellä opetukseen ja tutkimukseen saamaa perusrahoitusta. Koko uudistuksen tarkoitus on tosiasiallisesti lisätä yliopistojen käytettävissä olevaa rahoitusta mahdollistamalla mittavan omaehtoisen rahoituksen hankkiminen ikään kuin valtiolta saatavan perusrahoituksen "päälle". Uuden yliopistolain myötä Turunkin yliopiston tutkimukseen ja opetukseen allokoitavien resurssien on tarkoitus kauttaaltaan kasvaa huomattavasti yksityiseltä sektorilta saatavan rahoituksen myötä. Väitteet siitä, että tutkijoiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tutkimusaiheisiinsa heikentyisivät lakiuudistuksen myötä eivät perustu faktoihin. Yliopistoille kerättävä yksityisen sektorin rahoitus ei hyödytä pelkästään niitä aloja, joiden tekemällä tutkimuksella on kaupallista merkitystä vaan sen tarkoituksena on hyödyttää yliopistojen tutkimusta ja opetusta kokonaisuudessaan.
Myöskään demokratia ei yliopistoissa lakiehdotuksen myötä heikkene; kolmikanta säilyy edelleen niissä päätöksentekoelimissä, joissa tehdään niin yliopistoa ja sen yksiköitä koskevia linjaratkaisuja kuin myös opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia päätöksiä. Yliopistolaitoksen sitouttaminen tiiviimmin ympäröivään yhteiskuntaan hallituksen ulkopuolisten jäsenten kautta on myös positiivinen asia. Ulkopuoliset jäsenet tuovat hallitustyöskentelyyn uusia ideoita ja innovaatioita sekä aitoa keskustelua yliopiston toimintatavoista ja tilasta. Ulkopuoliset jäsenet työskentelevät toimivamman, paremman yliopiston puolesta yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa, eivät sitä vastaan. Emme voi antaa pelon ja tosiasioihin perustumattoman muutosvastarinnan estää Turun yliopiston kehittämistä jatkossakaan. Esitetyt väitteet siitä, että uuden yliopistolain myötä tutkimus altistuisi suhdannevaihteluille, ei myöskään pidä paikkaansa. Päinvastoin; yliopistojen keräämä oma pääoma toimii puskurina suhdannevaihteluita vastaan.
Nykyisenkaltaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa tulisi jokaisen yliopistolaisen tarkasti miettiä mitkä ovat ne keinot, joilla Turun yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kehitys jatkossakin turvataan ja niiden tasoa parannetaan. Jäämmekö siis makaamaan juoksuhautoihin vai pyrimmekö vastaamaan ajan haasteisiin?
Antti Toponen
oik. yo.
Matti Lajunen
oik.yo.

Turun ylioppilaslehti 4/2009 (27.2.)