16.01.2009

Elämä vie ikiopiskelijaa

Maisterilauman kasvaessa on yliopistoelämän tarkoituksena alettu yhä enemmän nähdä verkostoituminen ja kokemusten kerääminen. Välillä opiskelu vain tuppaa unohtumaan lähes kokonaan tai sitten titteleitä haalitaan taskuun liikaakin.

Yksi maailman kuuluisimpia ikiopiskelijoita on yhdysvaltalainen "ammattiopiskelija" Benjamin B. Bolger. Hänelle yliopistosta on tullut toinen koti ja uuden oppimisesta näköjään elämäntehtävä. Bolger on tähän mennessä suorittanut 13 tutkintoa mukaan lukien yhden tohtoritutkinnon. Muun muassa Harvardin, Cambridgen ja Columbian yliopistoista papereita kerännyt ikiopiskelija ei tyydy tähän, vaan tällä hetkellä hänellä on työn alla kuusi uutta tutkintoa. Ensimmäisen tutkintonsa hän suoritti vuonna 1992.

Turun yliopistossa edelleen opiskeleva Ari "Hämis" Hämäläinen on sen sijaan viihtynyt opiskelijana Bolgeriakin pidempään. Tosin häntä ei voi "ammattiopiskelijaksi" nimittää sillä se ensimmäinenkin maisterintutkinto on vielä suorittamatta.
"Tein 90-luvulla sähköasentajan töitä TYKS:llä vanhempieni toivomuksesta. Silloin 1987 yliopistoa aloittaessani olinkin ollut varsinainen taivaanrannanmaalari", Hämis kertoo.
Aluksi Hämis viettikin paljon aikaa opiskelijatoiminnassa, muun muassa Turun vasemmisto- opiskelijajärjestöä Avantia perustamassa. Oma sairastuminen pysäytti ja myöhemmin läheisen sairaus on hidastanut opintoja. Opiskelijatoiminta on nyttemmin vähentynyt, sillä Hämiksen mukaan "uusille sukupolville on annettava tilaa". Sohon Torwissa hän on kuitenkin edelleen aktiivisesti mukana.

Miten Turun Yliopisto on sitten muuttunut vuodesta 1987?
"Yliopisto on tietokoneistunut ja kampus kansainvälistynyt, saanut väriä vaihto-oppilaista. Minulle tarpeeksi kansainvälisyyttä on ruotsinkielisessä puhallinorkesterissa", Hämis hörähtää.
Kokenut opiskelija on huolissaan nykyopiskelijoista.
"Yliopistosta valmistuu maistereita silmälappututkinnolla", Hämis toteaa.
"Tietokoneistuminen on mahdollistanut tutkinnon suorittamisen kotoa käsin. Opiskelijan sosiaaliset kontaktit jäävät vähäisiksi."
Viime vuonna tutkinnonuudistuksen aikarajan mentyä umpeen myös muutama ikiopiskelija saattoi valmistua.
"Vähän aikaa sitten törmäsin entiseen kämppikseen, joka kertoi saaneensa tutkinnon suoritettua 26 vuotta yliopistoon kirjautumisen jälkeen."

Teksti: Mari Kuosmanen
Kuvitus: Antti Laako

YTHS: "Valmistuminen saattaa pelottaa"
YTHS:n johtajaylilääkäri Markku Kanerva ei näe yhtä syytä opiskelujen pitkittymiseen.
"Joillekin harvoille valmistuminen aiheuttaa ikään kuin hypyn pimeään, eli ei oikein tiedä, mitä sitten pitäisi ruveta tekemään. Työpaikan saanti on epäselvää tai vaikeaa, ja tämäntyyppisistä syistä halutaan valmistumista pitkittää", hän toteaa.
Opintotukea on vaikea saada riittämään ilman lainaa tai vanhempien tukea.
"Osalla työ ja harrastukset vievät ajan, mutta halutaan ikään kuin roikkua opiskelijana silti varalta, että jossain vaiheessa tulisi hetki, jolloin haluaisikin viedä opinnot loppuun", huomauttaa Kanerva.
Läsnäolevaksi opiskelijaksi kirjaudutaan etuuksien vuoksi.
"Erittäin harvoin tulee esiin, että opiskeluolosuhteet, opetuksen järjestelyt tai opetukseen liittyvät muutokset olisivat syynä opintojen pitkittymiseen."

Teksti: Mari Kuosmanen
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)