12.03.2009

Gradukulma: Digi-tv:n interaktiivisuus olikin kupla

Muistaako vielä joku, millaisia pilvilinnoja digi-tv:n interaktiivisuudesta rakenneltiin vielä vuosituhannen taitteessa? Jos ei, niin interaktiivisten tv-ohjelmien ominaisuuksista ja lajityypeistä digitaalisen kulttuurin oppiaineeseen gradunsa tehnyt Kirsi Vahtokari voi kyllä muistuttaa.
"Kymmenen vuotta sitten suunniteltiin, että kaukosäätimellä pystyisi äänestämään maksuttomasti. Se oli silloin tärkeä osa digi-tv:tä, mutta lopulta digi-tv:stä tuli hyvin tavallinen. Vain tv-lähetysten tekniikka muuttui. Lähetykset ovat edelleen yksisuuntaisia."
Digi-tv:n interaktiivisuus paljastui siis kuplaksi, joka paukahtelee ikävästi katsojien silmille chateissa ja iltapäivävisailuissa.
"Suurimmaksi osassa kyseessä ovat tv-visailut ja muut rahastukset. Ne eivät ole ohjelmina kovinkaan kummoisia. Niiden lisäksi on kuitenkin todella suosittuja ohjelmia, joissa interaktiivisuus on suuressa roolissa, kuten Big Brother, Idols, Tanssii tähtien kanssa tai Euroviisut."
Nämäkään ohjelmat eivät välttämättä edusta laadukkaan tv-tuotannon terävintä kärkeä, mutta syy ei Vahtokarin mukaan ole kuitenkaan interaktiivisuudessa.
"Katsojaäänestys ei automaattisesti pilaa ohjelmaa, mutta kyllähän näiden ohjelmien suunnittelussa voisi käyttää enemmän mielikuvitusta. Ei se ole sisällöllisesti kovinkaan kummoinen ohjelma, joka perustuu katsojaäänestyksiin."
Vahtokari kuitenkin muistuttaa, että katsojaäänestyksilläkin on hyvät puolensa.
"Tavallaan äänestykset ovat katsojien kuuntelua. Katsojien vaikutusmahdollisuus on se tärkein asia. Näissä suosituimmissa ohjelmissahan äänestäjä ei voi voittaa mitään – ja silti ihmiset haluavat äänestää, vaikka se maksaakin. Ja onhan se tämän ajan ilmiö, että katsojat halutaan saada osallistumaan."
Tosin Vahtokari itse ei ole tähän ilmiöön tempautunut mukaan.
"Interaktiivisuutta hyödyntäviä ohjelmia tulee joskus seurattua, mutta koskaan en ole niissä äänestänyt", hän tunnustaa.

Teksti ja kuva: Lari Vesander

Turun ylioppilaslehti 5/2009 (13.3.)