09.10.2009

Gradukulma: Kohti demokratian ideaalia

Sanaa demokratia käytetään mitä moninaisemmissa yhteyksissä ja sillä tarkoitetaan laajaa kirjoa eri asioita. Täsmällistä yleisesti hyväksyttyä määritelmää sille, mitä demokratia on, ei ole.

Outi Annala kirjoitti filosofian Pro gradu -tutkielmansa aiheesta "Demokratian arvo. Tutkielma demokratian ihanteellisuudesta", ja pyrki pääsemään lähemmäksi ideaalidemokratian luonnetta.

"Tutkielman tarkoitus oli selvittää, onko demokratia toivottava ja mahdollinen, kun yhteiskuntaa halutaan hallita kaikkien, eli kansan parhaaksi. Toisin sanoen, demokratian ideaalin selvittäminen on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää reaalijärjestelmiä paremmiksi - eli kohti ideaalia" Annala kertoo tutkielman taustaa.

Annala halusi lähestyä aihetta mahdollisimman objektiivisesti, jotta voisi avoimen arvioinnin ja eri näkemysten välisen dialogin kautta löytää jonkinlaista suunnan kohti "totuutta".

Demokratian keskeiseksi elementiksi Annala nimeää kansan mahdollisuuden vaikuttaa, tehdä ja ottaa osaa. Kyse ei siis suinkaan ole suorasta määräysvallasta, vaan pikemminkin vaikutusvallasta. Reaalidemokratioiden ongelmana onkin se, miten tämän vallan tulisi ilmetä.

Vaikka demokratian ideaan ei sisäänrakennettuna kuuluisikaan ehdotonta vaatimusta kansalaisten samanveroisesta päätäntävallasta, perustelee Annala poliittisen yhdenvertaisuuden kompetenssiluokittelun mahdottomuudella. Vaikka lahjakkuus ja kyvykkyys yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen suhteen vaihtelevat samalla tavalla kuin paremmuus esimerkiksi taiteessa tai tieteessä, ei sen mittaamiselle voida luoda tasapuolista mittaria.

Annala ei väitä saavuttaneensa kaiken kattavaa ehdotonta määritelmää siitä, mitä ideaalidemokratia pitää sisällänsä, mutta katsoo aloittaneensa pitkän tien, joka kulkee oikeaan suuntaan.

"Vastauksia ei voi löytää ennen kuin on esitetty oikeat kysymykset", Annala painottaa.

Teksti: Heikko Isotalo

Kuva: SXC.HU