11.05.2009

Kampustaide: Big Bang Echo

Mikä on tuo kohina Hämeenkadun puolen portaiden yläpäässä? Onko se kunnianosoitus yliopistolaisille? Jos on, miksi spektroliittiveistoksen kaiuttimista kuuluvan kohinan yläpuolella on ruostunut lautasanteeni?
Vastaus on alkuräjähdyksessä.
Suomalaisen kuvanveistäjän Markus Copperin (1968–) teos Big Bang Echo paljastettiin syyskuussa 2007 fysiikan laitoksen edustalla, Quantum-aukiolla. Tämä kivestä sekä ruostumattomasta teräksestä tehdyistä kaiuttimista ja lautasantennista tehty teos on herättänyt alusta asti keskustelua. Esimerkiksi valtion taideteostoimikunnan kutsukilpailussa ei ollut yhtään turkulaista, koska maakunta-ajattelusta haluttiin luopua. Myös teoksen ääni herätti ja edelleen herättää keskustelua.
"En tiedä. Kaipa tuo kohina kuuluu siihen. Satamakaupunkina kai sen lähde on meren kohina", arvelee toisen vuoden kemian opiskelija Krisse.
Haastateltavista noin neljäsosa tiesi äänen lähteen. Robert Wilson ja Arno Penzias kuulivat radioteleskoopilla kohinaa vuonna 1975. Tämä ruokki teoriaa 13–14 miljardia vuotta vanhasta alkuräjähdyksestä ja toi heille fysiikan Nobelin vuonna 1978. John Mather ja George Smoot puolestaan saivat Nobelin vuonna 2006, koska kuvasivat ensi kertaa räjähdyksestä lähtöisin olevaa, paljain silmin näkymätöntä sähkömagneettisäteilyä. Big Bang Echon laitteisto antenneineen muuntaakin tätä säteilyä kohinaksi.
"Aluksi siinä oli liian kova ääni" muistelee Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen yli 85 desibeliä pauhanneesta teoksesta.
Sen virta katkaistiinkin, koska se häiritsi lähistön työntekijöitä. Muuttuvien säiden vuoksi teoksen tekniikkaa jouduttiin myös säätämään.
Nykyään ikuisuuden ääniä peilaava teos herättää keskustelua ruostumattomalla teräksellään, joka ruostuu.

Teksti: Rami Kolehmainen
Kuva: Jussi Vierimaa

Turun ylioppilaslehti 9/2009 (8.5.)