12.03.2009

Kampustaide: Vapaiden lahjoittajien muistolle

Tällä kertaa käsitelläänkin Turun yliopiston tunnuslausetta: Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, joka koristaa yliopistomäen hallintorakennusta.
"Kai se viittaa itsenäisyyteen ja veronmaksajiin", arvelee luonnontieteitä opiskeleva Tanja.
Teksti julkaistiin uuden päärakennuksen vihkiäisten yhteydessä 23.5.1959. Se oli tulos ideakilpailusta, joka järjestettiin Suomen itsenäisyyden 40-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1957. Tuolloin Turun yliopiston rehtori Osmo Järvi esitti, että yliopiston nimi muutettaisiin Suomen Itsenäisyyden Yliopistoksi ja 22040:ää vapaaehtoista lahjoittajaa, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen, kunnioitettaisiin patsaalla. Näin ei käynyt.
Rehtorin aloitteesta ja päärakennuksen arkkitehdin Aarni Ervin hyväksynnällä seinän naulattiin siis kuitenkin muistokirjoitus.
Tekstin sisältö ei silti ollut itsestään selvä. Ensin ehdotettiin latinalaistekstejä: Momentum libertatis patriae (Isänmaan vapauden muistomerkki), Futura cogitans liber instruit populus (Vapaa kansa rakentaa tulevaisuutta ajatellen) ja Ad futura spectans liber instruxit populus (Vapaa kansa rakensi katsoen tulevaisuuteen).
"Rehtori ehdotti Vapaan kansan lahja isänmaalle", kertoo Turun yliopiston tiedottaja Timo Niitemaa.
Suomenkielinen versio hyväksyttiinkin, mutta lopulliseen versioon halusi moni vaikuttaa. Ehdotettiin: Suomen kansalta vapaalle maalle, Vapaalta kansalta vapaalle maalle, Suomen kansalta vapaalle isänmaalle ja Vapaan kansan lahja vapaalle isänmaalle. Koska yksimielisyyteen ei päästy, pyydettiin akateemikko V.A. Koskenniemi mukaan, joka tarjosi: Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.
Kun siis seuraavaksi kävelette tekstin ohi ja joku tietämätön kysyy siitä, voitte kertoa tekstin edustavan ennen kaikkea kansallishenkeä ja isänmaallisuutta. Samalla voitte selittää mitä vapaa kansa ja vapaa tiede tarkoitti tuolloin ja mitä se nyt tarkoittaa.

Teksti:Rami Kolehmainen
Kuva: Jussi Vierimaa

Turun ylioppilaslehti 5/2009 (13.3.)