02.02.2009

Mikä sinusta tulee isona?

"Mikä sinusta tulee isona?" "Mihin aiot hakea opiskelemaan?" Tulevaisuudensuunnitelmia uteleva mummo aiheuttaa angstia lakkiaisissa, etenkin jos omat kuviot ovat vielä auki.

Jos päätös opiskelupaikasta hautuu vielä, kannattaa ensin miettiä mikä itseä eniten kiinnostaa. Akavan opiskelija-asiamies Kosti Hyyppä tosin muistuttaa, että vaikka tärkeintä on valita itselle mieluisa ala, kannattaa myös työelämää pohtia jo opiskeluaikana.
"Usein opiskelijat tekevät virheen siinä, etteivät mieti, mitä haluavat isona tehdä. Silloin käy helposti niin, etteivät sivuaineet muodosta järkevää kokonaisuutta eikä oman alan työkokemusta haeta. Joillain aloilla on liikakoulutusta, mutta myös töitä löytyy kaikilta aloilta. Yliopisto-opiskelijan on itse rakennettava ammattitaitonsa ja pidettävä siitä huolta", Hyyppä toteaa.

Mille alalle sitten on yletöntä tunkua ja missä väljempää? Mummolle ei ainakaan kannata todeta aikovansa historian- ja yhteiskuntaopin opettajaksi, jos se oikeasti on suunnitelmissa. Ylikoulutus riivaa myös esimerkiksi uskonnon, psykologian ja filosofian opettajia. Paremmin menee matemaattisilla aineilla ja kielillä.
Tutkijaksi aikominen ei välttämättä ole myöskään juuri nyt se paras idea. Koulutusmäärien kasvaessa tohtorien työttömyys on yli tuplaantunut vuosituhannen alusta. Myös esimerkiksi media-alalle pukkaa hillittömästi liikaa valmistuneita.
Akavan työttömyystilastojen kärjessä komeilevat määrällisesti insinöörit ja humanistit tradenomien ja ekonomien seuratessa perässä. Työttömyyslistan hännillä taas keikkuvat lääkärit ja hammaslääkärit. Vaikka tämän hetken lukuihin vaikuttaa viime kevään tutkintosuma, asetelma on säilynyt samana koko vuosituhannen ajan.
Lääkärit ja hammaslääkärit porskuttavat kärjessä myös viiden vuoden seurantatutkimuksessa.
Eläinlääkärit sekä diplomi-insinöörit kuuluvat niin ikään ryhmään, josta vain vajaa kymmenes on ollut työttömänä.
Työttömyys on useimmin vaaninut taideteolliselta, maatalous- ja metsätieteelliseltä sekä humanistiselta alalta valmistuneita, joista yli 40 % on jossain uransa vaiheessa vieraillut kortistossa. Akateemisilta aloilta valmistuneista keskimäärin noin kolmannes on ollut jossain vaiheessa uraansa työttömänä, tosin onneksi tavallisesti vain kerran ja lyhytaikaisesti uran alkuvaiheessa.
Hyyppä ei kehottaisi opiskelijoita kuitenkaan valitsemaan alaansa ainoastaan tämän hetken työllisyystilanteen mukaan. Toisaalta suurten ikäluokkien eläköitymisellä ei korkeakoulutetulle liene ihmeitä tekevää vaikutusta – eniten väljyyttä on luvassa matalammille koulutusaloille.

Seurantakyselyä tekemässä ollut Turun akateemisten rekrytointipalvelujen tutkija Juha Sainio katsoo, että korkeakoulutettujen määrä lähentelee tällä hetkellä kipurajaa. Korkeakouluista valmistuneiden työttömien määrä on noussut samaa tahtia opiskelijamäärien kanssa.
"Akateemisen kentän sisällä kaivattaisiin sisäänottomäärien hienosäätöä alojen välille monitieteellisyyttä silti unohtamatta. Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, miten AMK-uudistus on vaikuttanut tilanteeseen."
Ammattikorkeakoulusta valmistuneen sosionomin ja tradenomin työllistyminen suhteessa yliopistokoulutuksen saaneisiin sosiologiin ja ekonomiin on siis vielä osin kartoittamatta. Työllistyminen on kuitenkin näillä aloilla ollut sen verran korkeaa, että mummolle ne kelvannevat hyvin.
Minna Uusivirta
kuvitus Elli Vuorinen

Turun ylioppilaslehti 2/2009 (30.1.)

Lähteet:

Päivi Korhonen ja Juha Sainio: Viisi vuotta työelämässä. Monialayliopistoista vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille 2006

http://www.aarresaari.net/pdf/UraraporttiNetti.pdf

Tilastoja akateemisesta työttömyydestä ja työttömistä työnhakijoista

www.akava.fi ? tutkimukset ja julkaisut ? työttömyystilastot

Marjaana Korppas: Aineenopettajakoulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet. AINO-hankkeen loppuraportti 2008. Turun opettajankoulutuslaitos.

http://www.edu.utu.fi/laitokset/tokl/tutkimus/julkaisut/AINO.pdf

Raittila, Olin ja Stenvall-Virtanen: Viestintäkoulutuksen nousukäyrä. Monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos 2006

http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/viest_ammatit/loprapverkkoversio.pdf