02.02.2009

Omaa alaa etsimässä

Turun yliopiston opiskelijat vaihtavat ahkerasti pääainettaan ja tutkintojaan.

Lukion jälkeen ylioppilaiden tulisi tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluavat. Usein opiskelijalle selviääkin vasta yliopisto-opintojen aikana, mistä todella on kiinnostunut ja millä alalla haluaa työskennellä.
Tämä on yksi tärkeimpiä syitä siihen miksi niin monet opiskelijat etenkin humanistissa, yhteiskuntatieteellisessä, ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vaihtavat pääainettaan. Aina pääaineen vaihto ei niin vain onnistakaan, vaan on osallistuttava uusiin pääsykokeisiin.

Humanistisen tiedekunnan opintopäällikkö Nea Oförsagdin mukaan tiedekunnassa pääainettaan vaihtaa vuosittain 60–75 opiskelijaa. Määrä on melkoisen suuri, sillä vuosittain tiedekuntaan otetaan noin 500 opiskelijaa. Yleisin syy pääaineen vaihtoon Oförsagdin mukaan on se, että alkuperäinen pääaine ei motivoi opiskelijaa tarpeeksi. Esimerkiksi sivuaineen opiskelu saattaa osoittautua alkuperäistä pääainetta kiinnostavammaksi.
Historian opiskelija Matti Välimäelle ajatus pääaineen vaihdosta syntyi pikkuhiljaa toisen opiskeluvuoden aikana.
"Olin opiskelemassa poliittisen historian perusopintoja sivuaineenani, kun oivalsin olevani siitä kiinnostuneempi kuin pääaineestani historiasta. Poliittinen historia vaikutti kiinnostavammalta sekä lähestymistavoiltaan että tutkimusteemoiltaan, jotka käsittelevät lähinnä lähihistorian tapahtumia ja ilmiöitä", Välimäki kertoo.
Välimäelle pääaineen vaihdosta muodostui pitkä prosessi.
"Tarkoitukseni oli vaihtaa pääaineeni historiasta poliittiseen historiaan syksyksi 2008. Poliittiseen historian pääaineopiskelijoiksi voi vaihtaa vuosittain neljä opiskelijaa ilman pääsykoetta aineeseen suoritettujen opintopisteiden perusteella."
Opintopisteet eivät tuolloin vielä riittäneet.
"Hakijoista neljä oli suorittanut minua enemmän opintoja, joten en päässyt vielä sisään."
Ensi keväänä Välimäki aikoo ottaa varman päälle ja osallistua myös pääsykokeisiin.

Juha Aarnio puolestaan teki opinnoissaan täyskäännöksen syksyllä 2008 aloittaessaan kolmen historian laitoksella viettämänsä vuoden jälkeen opinnot Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
"Lukion jälkeen hain itse asiassa oikikseen, mutta en päässyt sisään. Armeijassa ollessani alkoi historia tuntua kiinnostavammalta ja niinpä päätinkin hakea opiskelemaan historiaa. Kuitenkin pikkuhiljaa historian ohessa sivuaineina opiskelemieni valtio-opin ja taloustieteen avulla ymmärsin että laki- ja oikeusasiat kiinnostivat minua sittenkin enemmän", Aarnio kertoo.
Aarnio ei tietenkään voinut suoraan vaihtaa pääainetta historiasta oikeustieteelliseen, joten hänen oli osallistuttava pääsykokeeseen.
Kokeeseen lukeminen oli juuri yleisen historian opintoihin tehdyn kandidaatintutkielman jälkeen melkoisen raskas prosessi.
"Motivaationi oli kuitenkin korkealla", Aarnio muistelee.
Hän pyrkii suorittamaan oikeustieteen maisterin tutkintonsa viiden vuoden tavoiteajassa. Kokonaisuudessaan hänen opintonsa kestänevät kahdeksan vuotta.

Tuomas Kantonen pääsi opiskelemaan kemiaa heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen ilman pääsykokeita.
"Tarkoituksenani oli opiskella kemiaa vain vuosi ja sen jälkeen vaihtaa pääainetta. Kemiaa opiskellessani kiinnostuin terveyden biotieteistä ja pääsin opiskelemaan sitä heti seuraavan vuoden syksyllä. Terveyden biotieteissä etenkin tutkimuspuoli kiinnosti minua", Kantonen kertoo.
Kantoselle valkeni kuitenkin nopeasti, ettei tulevaisuus biotieteiden tutkijana ollut häntä varten.
"Kesätöissä oivalsin, ettei oma ala ja tutkimustyö minua juurikaan kiinnostanut", Kantonen muistelee.
Hän päätyikin melko radikaaliin ratkaisuun ja lopetti opinnot yliopistossa kokonaan.
Nykyään Kantonen opiskelee sairaanhoitajaksi Turun ammattikorkeakoulussa.
"Käytännönläheinen työ ja ihmisten kanssa toimiminen kiinnostivat minua lopulta tutkijanuraa enemmän. Yliopistossa suorittamani opinnot jäivät kesken, mutta ainakaan lähitulevaisuudessa en aio kandidaatintutkintoa loppuun asti suorittaa", Kantonen kertoo.
Tulevaisuudessa hänelle riittää töitä varmasti ilman yliopistossa suoritettua kandidaatintutkintoakin.
Joonas Jussila
kuvitus Elli Vuorinen

Turun ylioppilaslehti 2/2009 (30.1.)