09.10.2009

Opiskelijoiden pahoinvointi nykyajan vitsauksena

  • Yhä useampi opiskelija tarvitsee apua ongelmiinsa.

Henkinen pahoinvointi rasittaa monien korkeakouluopiskelijoiden opintoja. Stressi ja suorituspaineet saavat monet uupumaan ja masentumaan vieden samalla kyvyn tehokkaaseen opiskeluun.

Mielenterveyspalveluita käyttäneiden osuus on ollut nousussa lähes koko Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n historian, ja viime vuosikymmenen aikana määrä on kasvanut rajusti. Nykyään yli kuusi prosenttia kaikista opiskelijoista käyttää vuosittain YTHS:n mielenterveyspalveluja, ja lähes kuudesosa käyttää niitä jossain vaiheessa opintojansa. Eräiden arvioiden mukaan jopa viidennes opiskelijoista hyötyisi eriasteisista hoidoista. Vaikka mielenterveyspalveluja käyttävien määrä on vieläkin kasvussa, itse mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien määrä ei ole juuri lisääntynyt.

Viimeisen muutaman sukupolven aikana on suomalainen yhteiskunta kokenut voimakkaan muutoksen. Tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet ja samalla nousevat suorituspaineet. Kun opiskelijalta löytyy riittävät tukiverkostot, on paineita helpompi käsitellä, mutta yhä useampi opiskelija ei kuulu mihinkään opiskeluun liittyvään sosiaaliseen ryhmään. Jo ennen yliopistoa syntyneet ongelmat voivat nousta uudelleen pintaan ja pahentua entisestä.

"Kun tulee opiskelemaan ja pitäisi selvitä itsenäisesti. Persoonallisuuden rakenteet eivät välttämättä olekaan tarpeeksi vahvat", Turun YTHS:n mielenterveyden ylilääkärinä toimiva dosentti Ilpo Lahti kertoo.

Kun yhteisön tukiverkosto ei ole auttamassa, seurauksena on helposti syrjäytyminen ja ongelmien kärjistyminen. Yliopisto-opiskelijoiden välinen solidaarisuus näyttäisi vähentyneen.

Olisikin tärkeää että jokainen löytäisi paikkansa yhteisössä ja kokisi kuuluvansa johonkin ryhmään. Ainejärjestöt ja harrastekerhot voivat toimia sellaisina, vaikka toiminta onkin yksipuolistunut entisestä.

Myös paineet työllistymisestä ovat kasvaneet voimakkaasti. Vielä muutama vuosikymmen sitten ei akateemista työttömyyttä ollut olemassa laajana ongelmana. Monen graduvaiheen opiskelijan ahdistus johtuukin turvattomuuden tunteesta koskien elämää valmistumisen jälkeen.

Vaikka mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien määrä ei olekaan merkittävästi muuttunut, on ongelmien laatu niistä kärsivillä pahentunut. Ongelmat ovat monimutkaistuneet ja tilanne opiskelijoiden keskuudessa on polarisoitunut: hyvinvoivilla menee hyvin, mutta pahoinvoivilla menee entistä huonommin.

"Osalla on syynä akuutti kriisi kuten parisuhdeongelmat, tai uusilla opiskelijoilla kodista irtautumiseen ja uuteen ympäristöön sopeutumiseen liittyvät itsenäistymisongelmat", Ilpo Lahti kertoo avun tarpeen syistä, mutta korostaa miten akuutinkin kriisin taustalta voi löytyä monta eri pulmaa varsinaisen pääsyyn lisäksi.

YTHS:n hoitomuodot riippuvat tilanteesta. Kriisin hoidossa usein riittää hoidettavan ongelmien jäsentely ja selvittely. Vaikeammissa tapauksissa voi olla tarpeen pidempi terapiahoito. Lääkehoitoon turvaudutaan tarpeen vaatiessa vain ensiapuna, tai hankalammissa ahdistus- ja masennustiloissa, ei koskaan ainoana hoitomuotona.

"Aika usein riittää se, että saa puhua ongelmistaan", Lahti tuo esille.

Naiset hakeutuvat selvästi herkemmin hoitoon, kun taas miehet vaikenevat helposti ongelmistaan. Hoitoon hakeudutaan useimmiten opiskelun alku ja loppuvaiheessa.

Pahin ongelma mielenterveyspalveluiden suhteen ovat pitkät jonot. YTHS pyrkii tekemään asian suhteen parhaansa, mutta tarjotut resurssit ovat auttamattomasti alimitoitettuja.

"Kymmenessä vuodessa kävijöiden määrä on lisääntynyt lähes sadalla prosentilla, kun taas resurssit ovat kasvaneet samalla aikavälillä noin kaksikymmentä prosenttia.", kertoo Lahti Turun tilanteesta. Raumalla YTHS:n mielenterveyspalveluiden käyttöaste on pienempi, joten tilanne resurssien suhteen on Turkua parempi.

Ongelma ei ole vain YTHS:n. Koko yhteiskunnassa mielenterveyspalveluihin satsataan liian vähän. Lahti tivaa etenkin lasten mielenterveydenhuoltoon enemmän panostusta, sillä ongelmat ovat helpompia hoitaa mitä aikaisemmin niihin puututaan.

Vaikka resursseja tarvittaisiin auttamattomasti lisää, ei tilannetta olla korjaamassa ainakaan lähitulevaisuudessa.

"Rahaa ei ole", Lahti toteaa levitellen käsiään.

Teksti: Heikki Isotalo

Kuvat: Lauri Hannus