26.02.2009

Parempi ravinto, parempi vointi

Paula Heinonen kehottaa opiskelijoita syömään hyvin ja muutenkin huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Vaikka nuorena jaksaisikin paahtaa roskaruuan voimalla ja vähällä unella, tulevaisuuden kannalta on hyvä miettiä jo nyt, miten elää.

Ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen puhuu ravinnon vaikutuksesta hyvinvointiin. Puheessa vilahtelevat funktionaalinen lääketiede ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Funktionaalisessa lääketieteessä suurta osaa näyttelee potilaan ravitsemus. Funktionaalinen lääketiede katsoo, että kaikkien vaivojen alkukoti on suolistossa. Potilaan hoito lähtee aina ravinnosta ja ravitsemuksen muutoksista. Pyrkimyksenä on korjata syyt oireiden taustalla, ei ainoastaan kontrolloida oireita.
"Sairastuin alle 30-vuotiaana työperäiseen astmaan. Perinteinen lääketiede ei saanut minua kuntoon tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta. Noihin aikoihin matkustelin työni puolesta paljon ja ulkomailla törmäsin funktionaaliseen lääketieteeseen", Heinonen taustoittaa kiinnostustaan aiheeseen.
"Jatkuvasti sanotaan, että suomalaiset voivat entistä paremmin. Olen täysin eri mieltä. Emme voi voida hyvin nykyisellä ruokavaliolla. Moni opiskelija voi huonosti, kun pienellä budjetilla syödään, mitä sattuu. Munkkia ja kahvia vedetään jatkuvasti naamariin", Heinonen lataa.
Niinpä niin, mutta onko mitään tehtävissä?
"Opiskelijabudjetilla voi syödä hyvin, mutta siinä joutuu tekemään tiukkoja valintoja. Pitää karsia hömpötyksistä, jotta voi ostaa oikeaa ruokaa."

Esittelin Heinoselle yliopistoruokaloiden tarjontaa. Positiivista palautetta tuli jonkin verran, mutta huutia saivat niin makkarakeitto, paneroitu kala kuin proteiiniton kasvisruokakin. Suurimmat puistatukset kuitenkin herättivät valkoinen riisi ja pasta, koska raffinoitaessa valtaosa vitamiineista ja kivennäisaineista häviää.
"On törkeää, että opiskelijoille tarjotaan valkoista riisiä ja pastaa. Pitkällä tähtäimellä erittäin typerää! Opiskelijoiden ruokaan panostaessa raha tulisi pidemmän päälle takaisin jo siinä, että opiskelijat eivät olisi niin sairaita."
Heinosen mielestä oppilaitosten limsa- ja karkkiautomaatit ovat iso virhe. Limsojen ja karkkien tilalle hän laittaisi automaatteihin juures- ja täysmehuja, täysjyväsämpylöitä ja luomuomppuja – edullisesti. Jos on monta luentoa peräkkäin, Paula suosittelee ottamaan luennolle evääksi esimerkiksi pähkinöitä, täysjyväleipää ja porkkanoita.

Kuten voi arvata, Heinonen sijoittaa ravinnon ykköseksi puhuttaessa opiskelumenestykseen ja jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Unen hän sijoittaa heti perään kakkoseksi, koska uni vaikuttaa muun muassa muistiin, keskittymiskykyyn ja hormonitoimintaan. Hän nostaa esiin myös perimän, nautintoaineet, hapen, liikunnan ja motivaation.
"Jos nuori ei ole lapsena saanut hyviä rasvoja ja ravitsevaa ruokaa, on aika tehdä muutos pikimmiten. Perimään voi vaikuttaa erittäin tehokkaasti ravinnon ja elämäntapojen avulla."
Myös opiskelijoiden alkoholinkäyttö huolestuttaa.
"Silloin tällöin kavereiden kanssa juhliminen on okei, mutta monella voi jäädä putki päälle, mikä ei ole leikin asia", Heinonen sanoo.

Haastattelun jälkeen jäin kuuntelemaan Heinosen pitämän yleisöluennon. Huh, aikamoinen tietopaketti! Ihminen syö keskimäärin 1000 kiloa ruokaa vuodessa. Ei taidakaan olla ihan sama, mitä suuhunsa lappaa. Tuon luennon jälkeen ajatus ranskanleivästä Coca Colalla alas huuhdottuna suoraan sanoen puistattaa. Mieluummin siis täysjyväruisleipää ja pähkinöitä. Tingitään sitten vaikka kylmästä huurteisesta!

Edullista ja terveellistä purtavaa

Ravintoasiantuntuja Paula Heinosen ruokavinkkejä:

Aamupala: "Kannattaa tehdä iso kulho mysliä. Puurohiutaleita, siemeniä, kuivahedelmiä... Luomukaurapuuro on ihanaa ja hintansa väärti – vain parikymmentä senttiä kalliimpaa kuin tavallinen.

Lounas: "Kannattaa syödä lounas yliopistolla. Jos salaattipöydässä on ituja ja papuja, ottakaa niitä. Riittävästi tuoreruokaa! Vaatikaa täysjyvää!"

Illallinen: "Illalla voi syödä esimerkiksi juureksia ja kalaa, jota voi ostaa tarjouksesta pakkaseen. Kasvissyöjät saavat proteiinia vaikkapa linsseistä ja soijarouheesta."

Teksti: Sanna Läylönen
Kuva: Juha Reunanen

Turun ylioppilaslehti 4/2009 (27.2.)