26.02.2009

Rakennukset: Sirkkalan kasarmit

Teksti:
Paavo Ihalainen
Kuvat:
Jussi Vierimaa

Sirkkalan kasarmialue edustaa ehkä parhaiten Turun yliopiston tilojen menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Alue on parhaillaan peruskorjauksessa, jonka jälkeen moni yliopiston yksikkö löytää majapaikkansa sieltä. Historian laitoksen hallussa oleva keltainen kivitalo on alueen vanhin. Kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich suunnitteli rakennuksen 1834 uudeksi Turun köyhäintaloksi suurpalossa tuhoutuneen tilalle. Talo ehti toimia vain reilut kymmenen vuotta, ennen kuin Turun krenatööritarkk'ampujapataljoona muutti Kurjenmäenkentäksi kutsutulle alueelle.

"Turkulaiset vastustivat kohtuuttoman komean rakennuksen käyttämistä köyhäintalona. Siirto tapahtui kuitenkin armeijan tarpeita varten", kertoo kulttuurihistorian professori Kari Immonen.

Suomalaisista kootun pataljoonan käytössä kivitalon ympärille alettiin rakentaa maan ensimmäisiä kasarmikäyttöön suunniteltuja rakennuksia. 1800-luvun lopulla alueelle nousi vahtirakennus, kaksikerroksinen sotilassairaala sekä puinen majoitus- ja ruokailutalo. Alueeseen liittyi vielä vuonna 1898 valmistunut venäläinen kansakoulu.

Suomen itsenäistyttyä kasarmi toimi ensiksi sisällissodan vankileirinä. Alueella pidettiin enimmillään jopa noin 3300 punavankia.

"Teloituksia ei juuri tehty, vain yksi vanki ammuttiin karkuruuden vuoksi. Vankeja kuoli silti nälkään ja sairauksiin", kertoo Immonen.

Kuolleiden muistoksi paljastettiin vuonna 1994 Ismo Kajanderin suunnittelema muistomerkki, ruostunut risti.

Kasarmi toimi pitkään sotilaskäytössä ja myös Turun ja Porin sotilasläänin esikuntana. Puolustusvoimat viivytteli lähtöään kasarmilta pitkään omistusjärjestelysiirtoihin vedoten.

Turun yliopiston historian laitos pääsi muuttamaan alueelle 2006 ja yliopiston pitkään suunnittelema remontti pääsi alkamaan vasta viime vuoden lopulla. Siltikään Puolustusvoimat ei haluaisi luopua kaikesta.

"On puhuttu jopa keltaisen puutalon siirrosta Säkylään eräänlaisena reliikkinä. Puolustusvoimilla on vastaavalla rakennustekniikalla tehtyjä rakennuksia käytössään enää yksi Haminassa", kertoo Turun yliopiston tilapalvelujen kiinteistöpäällikkö Jarkko Koskinen.

Nykysuunnitelman mukaan puutalo tulisi taiteiden tutkimuksen ja historian ainejärjestöjen käyttöön. Valkoinen talo ja esikuntarakennus sekä nämä yhdistävä uusi nivelosa siirtyisivät taiteiden tutkimuksen laitoksen käyttöön.

"Remontti pyritään saamaan valmiiksi lokakuussa ja ihmiset siirrettyä uusiin tiloihin joulukuussa."

"Alueelle suunnitellaan vielä uudisrakennusta, johon tulisi todennäköisesti opetustiloja ja suuri kirjasto, ehkä ravintolakin. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä hieman hakusessa", myöntää Koskinen.

Sarja päättyy...