10.09.2009

Totuus on Toivossa

Hän on saapunut tulivaunujen kanssa kaupunkiin. Hän on paikantanut surumielisen kansan, jota kalvaa tieto tietävyytensä riittävyydestä. Hän on kaiken informaation absolutismi ja Folke Westin kalakaveri ja hauki. Hän on kryptoniittia ongelmille ja sulaa sananvapautta. Hän on Maisteri Toivo Suulas.

Haluaisin poikaystävän itselleni. Mistä sellaisen löytäisin?

Impi Haarakiila

Vai haluat sinä itsellesi oman yrttisilmän, sokeripekan, perunaposkisen maailmanmatkaajan, jolle rinkka, retkikeitin ja kolme frangia burmalaisen kauppiaan tekemässä kangaskalussa on saavutus, josta viiksensä kaljaan upottaneet kulmapöydän asessorit voivat vain unelmoida. Eläköön unelmat, sillä heille se suotakoon, jotka unelmoimaan pystyvät tässä tehostamisen ja kanaleikkureiden hektisessä luottotaloudessa. Älä sinä kuitenkaan unelmoi, kun et kuitenkaan sitä osaa, vaan valitse samettitakki, samettikruunu, eau de sametti, joka ei kuole edes villapesussa. Levitä kapioliinat lattialle ja täytä ne marmeladilla ja hunajalla ja punaviinillä ja croisanteilla ja Jane Austinin romaaneilla ja lähde matkalle, ole kuin sademetsäjärjestön nälkäinen, mutta ahdas tiikeri, joka ei luovuta, vaikka sama Olli tulisi joka päivä vastaan kirkkopuiston bulevardilla. Että kaikki peliin vaan, Impi!

Terppa T,

Mä olen jo vähä vanhempaa opiskelijaikää ehtiny nuormies ja mul on semmone pulma, et ain joka syksy ni nämä nuoremma opiskelija ärsyttävä mua kovasti. Ne on jokapaikas ja ain tiel. Ei sul mittää vinkkii ois?

Nummenpaka Keijo

Beaanit, piltit, fuksit, ykköset, nahkiaiset, nekut, namut, paistit, kivettömät luumut, nuo esikypsennetyt maissit, nuo yliopistomäen varhaisperunat ovat saapuneet täyttämään kynillä ja teroittimillaan TIEDON portaat ja aloittamaan akateemisen korpivaelluksensa uusliberalismin raunioiksi pommittamassa Mont St. Michelissä, jossa viimeiset kivenmurikat taistelevat vasten lopullista vierimistä kohti vuoroveden kouraa; oi KUULKAA rakkaat siipisoihtupöydän ritarit, saksalaisen romantiikan ystävät, kemistit ja muut lukijani, joiden opintokirjaotteita reunustavat libanonilaisen punaviinin jättävät muistoarvet: antakaa nuorten ujojen ja ilokaasuhöyryisten sielujen, näiden pikkupanttereiden tukkia ruokaloiden Italiaviikot, vakipöytäsi kellariravintolassa, kauan odottamasi ranskan kielen jatkokurssin, yleiset kävelytiet ja käymälät sekä kirjaston pöydät, joista joidenkin mukaan saakin häätää nelinumeroisella opiskelijakoodilla varustetut mies ja ääni –periaatteen kyllästyttämät humanistiset kilpikonnat; Näin koloihin se Veksi aina laittoi kyynärpäänsä kun Aristotelesta tavasi...

Toivolta voi kysyä lähes mitä tahansa! toivo.suulas@gmail.com.