11.05.2009

Totuus on Toivossa

Hän on saapunut tulivaunujen kanssa kaupunkiin. Hän on paikantanut surumielisen kansan, jota kalvaa tieto tietävyytensä riittävyydestä. Hän on kaiken informaation absolutismi ja Folke Westin kalakaveri ja hauki. Hän on kryptoniittia ongelmille ja sulaa sananvapautta. Hän on Maisteri Toivo Suulas.

Hei. Joudun olemaan koko kesän työttömänä, kiitos laman. En haluaisi opiskellakaan, mutta mistä rahat? Syödäkin pitäisi.
Opiskeleminenko kannattaa?

Niityllä rakastelevat varikset tuovat mieleeni aina kesän, hennon vihellyksen poskipielissä, pisaroiden eroottiset leikit vihreällä veralla, yhdyntää ja irtoamisia, ja sitten se maustetun veden tuoksu, hipin tuoksu, oi kesä. Kesä saapuu kuin tuleminen, se puhuu huutomerkeillä ja yhdyssanoilla. Sen raikas sitruuna seisottaa ja valvottaa, kuin päähän kihahtanut saunaviini alastomien kivien sylkiessä hornaa ja kuumottavaa vesihöyryä. Tunne kuumuus vartalollasi, aisti sen romantiikka. Alaston on nuoruus ja kesä ilman töitä on mansikkaa, nauti siitä, maistele sitä, nuuhki ja tunnustele sen pehmeää povea. Puraise, mutta hellästi. Ota kesä syliisi ja tunne sen muodot niin kuin plein-air-maalausta hahmotteleva romantikko, jonka käsissä sykkii rintalastasta valuva cointreau. Riisuudu järvelle, jossa vesi hivelee, hellästi kuin rakastaja juhannusyönä. Ota kesä haltuun ja anna sen ottaa sinut haltuun, anna sen lämmittää sisäiset kalusi, jotka ravitsevat sinua läpi suven kauneuden.