02.04.2009

Urbaanin metsästäjä- keräilijän kakkoskohde: suojaton WC-paperirulla

Astut Educariumin miestenhuoneeseen. Lindströmin käsipyyheautomaatin päällä nököttää WC-paperitelineen jättimäisen rullan jämät. Katsot ympärillesi. Huone on tyhjä. Sujautat rullan nopeasti Marimekko-olkalaukkuusi. On tapahtunut rikos.
"WC-paperirulla, kun se on asetettu automaatin päälle tai muuten johonkin vastaavaan paikkaan, ei ole hylätty vaan on edelleen jonkun omaisuutta, tässä tapauksessa yliopiston", kertoo konstaapeli Harri Mäkilä Turun poliisista.
Mäkilän mukaan tämän tyyppiset rikokset ovat asianomistajarikoksia – niitä ei tutkita, ellei asianomistaja, tässä tapauksessa joku Turun yliopiston nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö, sitä vaadi. Rikosnimike on näpistys. Odotettavissa oleva rangaistus on 6–8 päiväsakkoa. Opiskelijan tuloilla tämä tarkoittaisi sitä, että sovellettavaksi tulisi päiväsakon minimimäärä eli 6 euroa. Näin ollen sakon yhteissummaksi tulisi 36 €.
"WC-paperin hankintamäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Jos niin tapahtuisi, niin asiaan ehkä kiinnitettäisiin enemmän huomiota", kertoo Turun yliopiston ylivirastomestari Ari Nurminen.
Hän ei usko taantumankaan uhkaavan yliopiston WC-paperivarantoja. Paperin hävikkiäkin on mahdoton tarkkaan sanoa, sillä yksittäistä henkilökohtaista kulutusta tai WC-käyntimääriä ei pystytä tarkkaan tietämään.
"Alkusyksystä menekki on aina suurin. Silloin häviää myös muun muassa vessaharjoja", yliopiston huollon hankinnoista vastaava nimettömänä pysyttelevä henkilö valottaa.
Alkusyksyn menekki johtuu hänen mukaansa osin siitä, että silloin tulevat uudet opiskelijat. Paljon selittää myös se, että tuolloin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin muun vuoden aikana.
"Jos tarvitsee sitä, niin kyllähän sen ymmärtää, että ottaa", hän hymähtää vähävaraista ja hädässä olevaa opiskelijaa ymmärtäen.

Turun yliopiston kiinteistöpäällikkö Jarkko Koskinen sanoo, että varastelulla on merkitystä.
"Hävikki on suuri tämän tyyppisissä tavaroissa. Käsipaperin suuren hävikin takia ollaankin siirrytty Lindströmin kankaisiin käsipyyheautomaatteihin", sanoo Koskinen.
Koskisen mukaan tällaisista yksinään vähäarvoisista tuotteista tuleva hävikki on loppusummana hyvinkin suuri. Nämä varat ovat suoraan pois yliopiston resursseista, joista rahoitetaan koko yliopiston toiminta, myös opetus. Näin opiskelijat kenties osaltaan pyyhkivät itse itseltään opetuksen olemattomiin.

Teksti: Konsta Weber
Kuva: Jussi Vierimaa

Turun ylioppilaslehti 7/2009 (3.4.)