22.10.2009

Vapaus, veljenmurha ja tasa-arvo

Totuuden torvet toitottavat, että elämme vapauden aikakautta: saamme valita hammastahnamerkkimme, pipomme, eineksemme ja puolisomme vapaasti. Tosiasiassa olemme sidotumpia ja vangitumpia kuin koskaan ennen millään kidutuksen tai julmuuksien aikakautena, sillä meille on annettu vapaus, jota emme osaa käyttää. Se on itsekästä, sulkeutunutta vapautta, jonka lunastamme muiden kärsimyksen hinnalla.

Komiteamietintöjään ja päätösehdotuksiaan vuositolkulla kammioissaan elämän ulottumattomissa laativat viskaalit ja viittaniekat ovat hyvän puolella: he haluavat kieltää alkoholijuomat nuoren kuljettajan autossa, tupakoinnin paikallaan pysyviltä ihmisiltä tai muslimien huivit julkisissa laitoksissa. Samalla päättäjät kuitenkin tulevat sokeiksi ihmisten vapaudelle: heitä kiinnostaa näennäinen ja tilastoitava keskinkertaisuus.

En ole nähnyt päätöksiä, jotka kieltäisivät yksityisautoilun, lihansyönnin tai suuryhtiöiden liiketoiminnan, vaikka niistä aiheutuu kustakin moninkertaisesti enemmän niin ilmastollisia, tasa-arvoa loukkaavia kuin inhimillisiäkin haittoja. Ei siis voida väittää, että viisaat johtajamme suojelisivat pahaa-aavistamattomia kansalaisiaan vain haitallisilta vapauksilta, koska aiheutamme paljon enemmän pahaa sekä itsellemme että muille yleisesti hyväksytyillä elintavoillamme.

Vai onko kirjalija ja Meksikon zapatistien ideologi Marcos kenties paha ihminen siksi, että hän polttaa alituiseen piippua, vaikka haluaakin samalla jakaa maan köyhille ja antaa heidän viljellä sitä itse, sekä sallia kalastajille oikeudet suuryhtiöiden anastamiin vesialueisiin?

Miksi muslimimiesten parta ja kaftaani nähdään usein merkkinä terrorismista ja sokeasta uskonhulluudesta, mutta länsimaisen miehen suittua kuontaloa ja terävästi prässättyä Armanin pukua ei tajuta merkkinä omasta sokeasta taloususkonnostamme ja markkinakapitalismin epätasajaon aikaansaamasta joukkotuhosta? Sananvapaus on täydellinen, mutta kukaan ei osaa tai kehtaa enää sanoa mitään, koska on itse syyllinen.

Tupakka tappaa, alkoholi tappaa, muslimit tappavat. Tupakassa on jo varoitukset, pian viinalekassakin, joten laitetaan muslimeihinkin tarrat. Ei kuitenkaan koskaan keskitysleirin täsmällisyydellä teollisesti tuotettuun liharuokaan, ei hirmuvallan kasvua Keski-Aasiassa edesauttaviin Nokia-Siemensin tuotteisiin eikä varsinkaan ihmisten yksityisautoihin, sillä ne ovat tekopyhässä Suomessa jokaisen juntin ikioma rippikoppi.

Kaikki päivittelevät tomerasti joutavia kauheuksia, sillä niiden syyttely tarjoaa oivallisen sermin omalle säälittävälle pikkumaisuudellemme ja orgastiselle halullemme jatkaa hyperkuluttavaa riettauttamme, johon meillä ei ole mitään oikeutta.

Teksti: Ville-Marcos Sutinen