Pääkirjoitus
08.04.2015

Kimpassa

Tunnustetaan tosiasiat: Turun yliopisto ja Åbo Akademi kuuluvat yhteen.

Suomen vanhimman kaupunkiasutuksen paikkaa ei ole pilattu hypermarketilla. Tuomiokirkon taustalla lepää uljaasti yhtenäinen yliopistokampus muistuttamassa kaikkia ohikulkijoita siitä, mille perustalle hyvinvointimme todella on rakennettu.

Tarkkaavaisimmat ennättivät toki jo älähtää. Miten niin yhtenäinen – kampuksiahan on kaksi! Toki, mutta Åbo Akademin ja Turun yliopiston rajaa on vaikea maastosta paikantaa. Molempien julkisivussa pittoreskit tsaarintalot vuorottelevat tehokkuuden betonimuurin kanssa.  

Mikäli valtion korkeakoulupolitiikka ei muutu radikaalisti, tullaan turkulaisyliopistojen yhdistämisestä lähivuosina keskustelemaan. Varsinaissuomalaiseen tapaan prosessista tullee hidas ja tilkkuinen. Puhe alkaa kabineteissa ja tuodaan henkilökunnalle ja opiskelijoille niin myöhään,
että kapinamieliala on taattu.

Vaihtoehtoisesti voisimme tehdä kaiken kerrankin aivan toisin: ruohonjuuritasolta lähtien, avoimuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen.

Kahden yliopiston riemumielinen syleily voisi parhaassa tapauksessa vapauttaa tutkimuksen rahoituksen kurimuskierteeltä ja taata vahvan ja vakavasti otettavan turkulaisen akateemisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin.

Käytännön tasolla pienet oppiaineet voitaisiin pelastaa ja koulutustarjontaa monimutkaistavat himmelimallit torpata. 25 000 opiskelijan talolla olisi mukavasti sananvaltaa, eikä se tarvitsisi erillisiä kandihautomoita ympärilleen. Kaikki yliopisto-opiskelijat voitaisiin pitää saman mäen liepeillä.

Mistä kaikki sitten oikein kiikastaa? Rahasta ja perinteistä toki, mutta ennen kaikkea kielestä. Kielikysymys on kiperämpi Åbo Akademille, jonka ytimessä on suomenruotsalaisen sivistyskulttuurin varjelu. Myös Turun yliopistolla toisen kotimaisen kanssa piisaa päänvaivaa: pakolliset kieliopinnot eivät saa keskiverto-opiskelijaa kiljahtelemaan – ainakaan riemusta.

Kieliasiaan ei silti kannata jumiutua, sillä isossa talossa olisi tilaa aidolle kaksikielisyydelle. Mallia on kokeiltu Helsingissä menestyksekkäästi 1850-luvulta alkaen. Molemmat turkulaisyliopistot myös tarjoavat jo nyt reippaan määrän opetuksestaan englanniksi.

Käytännössä kyseessä olisi kolmikielinen kansainvälinen tutkimusyliopisto, jossa opetusta ja tutkimusta tehtäisiin monikielisesti.  Samalla kulttuurien välinen kanssakäyminen leviäisi vahvemmin omankin kaupungin puitteissa.

Uuden suuryliopiston nimestä toki väännettäisiin pitkään ja hartaasti. Ehdotan ratkaisua, jonka hyväksymisen ei pitäisi tehdä liian kipeää: Turun yliopisto – Åbo Akademi.

Lauri Hannus, päätoimittaja
Twitter:  @laurihannus