Pääkirjoitus
30.09.2016

Koulutuksen kärkimaa, Ruotsi

Teksti:
Nella Keski-Oja

 

Sumu roikkuu kampuksen yllä sakeana kuin petetyt koulutuslupaukset. Tennareissa saa olla varuillaan, ettei harmauden keskeltä sujahda eteen polkupyörä tai entinen seurustelukumppani. Aivan kuin yliopisto viettäisi krapulapäivää. Sellaista hitusen yksinäistä ja toivotonta, jonka loppua ei näy.

Leikkaukset ovat ottaneet koville, täälläkin.

Perusporvarihallitus kurittaa opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta
600 miljoonaa euroa. Se on valtava summa.

Arvata saattaa, että Suomen yliopistokentällä hyvät uutiset ovat harvassa. Elo–syyskuussa niitä saatiin, kun Helsingin yliopisto riemuitsi kohentuneita sijoituksiaan yliopistoja vertailevilla Shanghain ja QS:n listoilla.

Nousuhuuma päättyi kuitenkin kohmeloon. Syyskuun tuore brittilistaus rokotti Helsingin sijoitusta peräti 15 pykälää 200:n parhaan yliopiston joukossa (HS, 21.9.). Vertailun tilannut Times Higher Education -lehti arvioi, että Suomen yliopistot heikkenevät juuri rahoitusleikkausten takia.

Tätä se nyt on. Vapinaa ja hikoilua. Tuskaisen hitaita hetkiä, kun uni on karannut eikä huomisesta ole tietoa.

Vähemmästäkin kihoaa katkera maku suuhun.

Tämä on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vaihtoehto.
Olisi meillä muitakin, jos vain haluaisimme.

Ruotsi valitsee toisin. Maa lihottaa tutkimus- ja koulutusrahoitusta peräti 290 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä (KL, 20.9.).

Tavoite on nousta johtavaksi tietoyhteiskunnaksi sekä maailman ykköskastiin tutkimuksessa ja innovaatioissa.

Vastaava ministeri muistuttaa, että Ruotsin liike-elämä ja hyvinvointiyhteiskunta ovat riippuvaisia laadukkaasta tutkimuksesta ja osaamisesta.

Ruotsissa taloudesta huolehditaan siis vastakkaisilla keinoilla kuin Suomessa – tutkimuksen rahoitusta lisäämällä.
Sipilän hallitus tuntuu kuvittelevan, että samaan päästään leikkaamallakin.

Logiikka liukenee Publicumin julkisivua peittävään pisarapilveen.
Niljakoituvat lehdet ovat pihan ainoa väriläikkä, muisto paremmista päivistä.

Herää väkisinkin kysymys: mihin sivistysporvarit ovat kadonneet? Lätinä Suomesta koulutuksen kärkimaana ei vakuuta, jos pääministeri marisee ”kaiken maailman dosenteista”.

Vapaa tutkimus kaipaa vaalijoita. Innovaatiot eivät synny inttämällä.