Pääkirjoitus
14.11.2013

Sitoutumia

Marraskuun alussa käydyissä TYYn edustajistovaaleissa rymisi. LEXTuKYTyTe-vaalirenkaan ryhmät saivat itselleen enemmistön: 21 paikkaa 41:stä. Jo ennaltaan suurin ryhmä TuKY kasvatti paikkamääränsä yhteentoista ja käyttää tulevalla edustajistokaudella yli neljäsosaa edarivallasta. Poliittiset listat menettivät paikkoja Vihreää vasemmistoa lukuun ottamatta.

Möllötyksenvastainen verkkomedia Pitäkää tunkkinne ehti jo huhuilla vaalituloksesta tuoreeltaan. "Sisäpiirihuhu TYY:n vaalituloksen seurauksista" -otsakkeen alle kirjattu merkintä uumoili paikkajaon tarkoittavan rankkaa kurssinmuutosta oikealle. Oikeistolaiseen TYYhyn palaaminen olisikin sinällään perinnetietoinen ratkaisu, joka luultavasti tapahtuisi olennaisten jäsenpalveluiden kustannuksella.

Tylkkärin jututtamat vaalipäälliköt näkevät politiikan roolin tulevassa edustajistossa hieman maltillisemmassa valossa. Yhteistyötä korostetaan. On toki selvää, ettei yksikään sitoutumaton lista ole missään nimessä epäpoliittinen. Vaalitulos ei silti ole mikään ilmiselvä oikeiston murskavoitto, ja tähän vaikuttaa muukin kuin voitokkaiden ryhmien halu tulla toimeen muiden kanssa.

Ideologisen oikeistolaisuuden korostamisen sijaan vaaleissa menestynyt troikka nosti toistuvasti esille TYYn ydintoimintoihin keskittymistä sekä viestinnän tehokkuutta. Resurssien käyttöön voittajaryhmät hakevat maltillisuutta, ja toisaalta palveluista on saatava viesti kuluttajille – tässä kohtaa siis opiskelijoille.

Kuulostaa vähän TYY Oy:ltä. Kyse onkin ennen kaikkea hallintokulttuurin muutoksesta: kielestä, jota puhumme. Ylioppilaskuntaan tuodaan managerialismia, hallinnon uudistamista yksityisen sektorin opein ja käytännöin. Mikä toisaalta on tuttua nimenomaan oikeistoa läheltä olevasta talousliberaalista kieliopista. Lisää aiheesta sivulla 22.

Yksi selkeä vasemmisto–oikeisto-jaottelun ulkopuolinen voittaja TYYn vaaleista kuitenkin löytyy. Se on itse demokratia, sillä Turun äänestysprosentti oli maamme edustajistovaaleista selkeästi korkein. 35,54 % ei ole mikään henkselienpaukutteluun oikeuttava luku, mutta ylioppilaskuntien edustuksellisesta horroksesta se pomppaa sangen positiivisena.

On tietenkin selvää, että prosenttia nostivat etenkin voitokkaat tiedekuntalistat. Kauppakorkean, lääkiksen ja oikiksen hieman koulumaisempi rakenne ja suuri yhteishenki tekevät markkinoinnista pari piirua tehokkaampaa. Muilla onkin peiliin katsomisen paikka: tuliko omia aktivoitua, vai vaivuttiinko vaalipessimismiin jo ennen aikojaan?

Lauri Hannus

tyl-paatoimittaja@utu.fi