Pääkirjoitus
15.02.2012

Toriparkki, näytös sata

Turun kaupunki järjesti tammikuussa kansalaisseminaarin kaupunkikeskustan kehittämisestä. Tilaisuudessa esiteltiin kaupungin koolle kutsuman työryhmän laatima uunituore visio siitä, millainen kaupunki Turku on vuonna 2031.

Turku 2031 -visio lupaa, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaupunkimme on vetovoimainen ja viihtyisä kulttuurikaupunki, josta pidetään hyvää huolta. Tulevaisuudenkuvassa Turun keskustaan ideoitiin parannuksia Puutorin kirppiksestä Aurajokirannan hiekkadyyneihin.

Turku ei kuitenkaan olisi Turku, ellei keskustelu olisi kääntynyt kansalaisseminaarissakin ennen pitkää ikuisuusaihe Toriparkkiin. Ja pakkohan sen oli kääntyä. Kaupungin keskustan kehittäminen vaatii yhteisen näkemyksen siitä, miten liikennettä ohjataan ja edellyttävätkö suunnitelmat uusia pysäköintimahdollisuuksia.

Seminaarin avannut kaupunginjohtaja Aleksi Randell viittasi puheenvuorossaan siihen, kuinka muissa saman kokoluokan kaupungeissa parkkikysymykset on saatu "hoidettua pois alta". Tulevaisuudennäkymien esittelyn jälkeen käytetyissä Meidän Turku ry:n varapuheenjohtaja Maarit Nermes taas epäili koko paperia Toriparkkia ajavaksi juoneksi.

Kauppatorin alle rakennettavan pysäköintilaitoksen tarpeellisuutta on perusteltu sillä, että ellei ydinkeskustasta löydy tarpeeksi parkkitilaa, asiakkaat siirtyvät automarketteihin ja keskustan liikkeet näivettyvät.

Vastustajat taas ovat korostaneet, että pysäköintitilaa on jo nyt keskustan puolityhjissä parkkihalleissa yllin kyllin, ja niitä voidaan tarvittaessa laajentaa. Vastustajat ovat vedonneet myös hankkeen kustannuksiin, ympäristövaikutuksiin sekä torikaupalla rakennushankkeesta koituvaan haittaan.

On kuitenkinkaksi asiaa, joista Toriparkin kannattajat ja vastustajat ovat suloisen samanmielisiä.

Ensinnäkin kaikki keskusteluun osallistuvat allekirjoittavat tavoitteen autottomasta keskustasta.

Toisella puolella "autojen ajaminen maan alle" nähdään parhaana keinona päämäärän saavuttamiseksi, toisella puolella se taas koetaan "keskustan rakentamiseksi yksityisautoilun ehdoilla".

Toiseksi kaikki osapuolet myöntävät farssin jatkuneen aivan liian pitkään. Kaikki toivovat näytelmän seuraavan käänteen olevan vihdoin viimeinen. Esiripun sulkeutuessa toiset haaveilevat näkevänsä parkkiluolan, toiset enää sen haamun.

Tässä lehdessä kerromme näytelmän käänteet niille, jotka eivät ole seuranneet sitä alusta saakka. Heitä lienee turkulaisissa opiskelijoissa paljon, sillä asiasta on kiivailtu nyt yli kaksikymmentä vuotta.

Uusi Kauppatorin kaava annetaan kaupunkilaisten tarkasteltavaksi helmikuun lopussa. Siinä on kaavoitusarkkitehdin mukaan paneuduttu erityisesti liikenneratkaisujen selvittämiseen.

ANNA-ELINA MATILAINEN

tyl-paatoimittaja@utu.fi