Pääkirjoitus
03.10.2012

Turku on Suomen Berliini

Kävin viime viikonloppuna Portsassa. Odotellessani ystävääni seurasin lauantai-illan liikettä kaupunginosassa. Trafiikki paikallisen lähikaupan edessä oli vilkasta. Näin lapsiperheen, opiskelijan ja teinin, hipsterin, gootin ja uraohjuksen. Osa ihmisistä moikkaili toinen toisiaan ja meininki tuntui yhteisölliseltä. Hykertelin itsekseni keskenään erilaisten ihmisten kirjoa. Minusta se oli siistiä.

Viime aikoina joukko toimittajia on kokenut suurta tarvetta verrata Helsinkiä aikamme cooliuden kaupunki-ilmentymään, Berliiniin. Viimeksi viime sunnuntain Helsingin Sanomissa Sunnuntai-toimituksen esimies Mikko-Pekka Heikkinen kirjoitti Helsingin päihittävän Berliinin, koska Helsingissä luonto tulee "melkein Finlandia-talon portaille". Saman media sivaltavana kolumnistina tunnettu Virpi Salmi puolestaan kohdisti piikkinsä juuri ja juuri hengissä sinnittelevään helsinkiläiseen kaupunkikulttuuriin, jota saimaannorpan tavoin tulee monin tavoin suojella.

Olen käynyt Berliinissä kerran. Tein sinne samanlaisen pyhiinvaellusmatkan kuin lukemattomat muut sukupolvitoverini. Ihastelin kaupungin edullisuutta, cooliutta, monikulttuurisuutta ja rosoisuutta. Kyllä, viihdyin siellä.

Jo elettyjen kaupunkisuunnittelun vuosien jälkeen on täysin turhaa yrittää rakentaa keinotekoista vertailuasetelmaa erilaisten infrastruktuurien Turulle ja Berliinille. Vaikka Turussa on edelleen halvempaa asua kuin Helsingissä, eivät yksiöiden vuokrahinnat ole enää täälläkään samoissa hinnoissa kuin berliiniläiset vastineensa. Illanviettopaikkojakin on Berliiniin verrattuna vähän: vaihtoehtoihmisillä on suurin piirtein kaksi yökerhoa, joista valita mieleisensä, eikä paljon paremmin mene listahittien tahtiin tanssivillakaan.

Mutta on jotain, missä turkulaiset ja berliiniläiset voivat testata henkisen yhteneväisyytensä. Ihmiset nimittäin tekevät kaupungin. Tämä Tylkkäri on city-numero, ja olemme valikoineet lehteen juttuja pitämällä mielessämme juuri turkulaisuutemme.

Siistiä on, jos gootti heittää yläfemman sille teinille. Uraohjus tervehtii ympärillään eläviä. Hillitty hipsteri ei poteroidu eikä arvostele muita. Ainakin toistaiseksi turkulaiset ovat säilyttäneet käsinkosketeltavan lunkiutensa: ylisuorittamista on vain vähän, ja erilaisten tyylien tilkkutäkki on hyve. Niin kuin Berliinissä.

Niinpä Turku on Suomen Berliini, koska Berliini on asenne.

Parasta on, että seuraavan kerran näitä asenteita voi tarkistaa kolmen viikon päästä äänestämällä kuntavaaleissa. Ihanteellisimmillaan tavallisten ihmisten toimintaa tuetaan kestävällä kaupunkikehittämisellä.

LAURA MYLLYMÄKI

tyl-paatoimittaja@utu.fi