Pääkirjoitus
19.05.2016

Turun aivovuodon takana lymyää outoja asenteita

Puhe Turun aivovuodosta on osittain paisuttelua. Sen takaa paljastuu kuitenkin hieman yllättävä ongelma. Turussa nihkeillään maisterien palkkaamisen suhteen muihin suuriin kaupunkeihin nähden.

 

Aivovuoto on sanana etova: aivan kuin jokin eksoottinen virus olisi saanut hengenelimet valumaan sieraimista ulos. Kaikessa groteskiudessaan ilmaisu silti kuvaa hyvin 2010-lukulaista Turun tautia. Kaupungista valmistuu vuosittain satoja korkeasti koulutettuja osaajia, joilta Kupittaan asema vilahtaa ohi melkeinpä heti todistuksen käteen saamisen jälkeen.

Akateemisesti koulutetulle ammattilaiselle Turku on hankala lemmitty: sopivan kokoinen ja elettävä, parhaiden neliökilometrien osalta jopa sangen viehättävä kaupunki, jossa on tarpeeksi vetreä kulttuurielämä ja jokseenkin järjelliset asuntojen neliöhinnat. Pulaa on vain työpaikoista. Korkeakoulutetun väestön muuttotappio onkin 2000-luvun edetessä kasvanut.

Noin puolet Turun yliopistosta valmistuneista työllistyy tällä hetkellä Varsinais-Suomeen. Ääriesimerkki on oikeustiede. Suurin osa lainoppineista lähtee pois. Valumaa selittää se, että alan työpaikoista kaksi kolmasosaa on pääkaupunkiseudulla. Toiseksi eniten kaupungista häipyy kauppatieteilijöitä. Parhaiten alueelle jäävät luonnontieteilijät, mutta vastoin yleistä käsitystä myös humanistit työllistyvät Varsinais-Suomeen keskimääräistä paremmin.

Vuoto on siis vahvaa, mutta toisaalta kyse on vain luonnollisesta paluumuutosta, sillä valtaosa opiskelijoista tulee muualta. Turun yliopistoon opiskelemaan tulevista puolet on kotoisin Varsinais-Suomesta.  
49 prosenttia valmistuneista myös jää alueelle opintojen jälkeen. Loput lähtevät. Osa vapaaehtoisesti, osa vastentahtoisesti ja nimenomaan työn perässä. 

Puhe aivovuodosta on siis osittain paisuttelua. Sen takaa paljastuu kuitenkin hieman yllättävä ongelma. Turussa nihkeillään maisterien palkkaamisen suhteen muihin suuriin kaupunkeihin nähden. Korkea koulutustaso on verrokkikaupunkeihin nähden pienempi valtti työnhaussa.

Tutkija Juha Sainion mukaan kaupungin vanhat rakenteet saattavat heijastua siinä, miten korkeasti koulutettuja palkataan. Teollisuuden ja koulutuksen toimialat palkkaavat Turussa suhteellisesti vähemmän yliopistokoulutuksen saaneita kuin esimerkiksi Tampereella. 

Turku on hahmottanut itsensä telakkakaupunkina. Tämä voi tarkoittaa sitä, että joillakin aloilla akateemisiin suhtaudutaan hieman nyreästi. Asenne on 2010-luvulla lähinnä haitallinen. Korkeasti koulutettujen poismuuton kasvu ei hyödytä ketään.

Kaupungit ovat orgaanisesti kasvaneita olentoja. Hyvä kaupunkisuunnittelu välttää äkkireaktioita ja uskoo ihmiseen. Turun tilanne tuskin paranee millään väkinäisillä huippuhankkeilla tai suurikokoisilla mainostolpilla.

Helsinkiin vieviä raiteitakaan ei voida katkaista. Parasta, mitä kaupungin johto ja alueen yritykset voisivat tehdä, olisikin korkeasti koulutettujen rohkeampi työllistäminen. Jos haluat maisterin jäävän Turkuun, palkkaa hänet.