Pääkirjoitus
09.09.2010

TVO-kiistan toinen vaihe

Syksyllä 2008 Turun yliopiston varsinaissuomalaisen osakunnan jäsenet saivat kuulla, etteivät saakaan palata vanhoihin tiloihinsa Ylioppilastalojen remontin jälkeen. Tiedosta alkoi puolentoista vuoden taistelu tilojen säilyttämiseksi tai korvaavan klubitilan löytämiseksi.

TVO on sijainnut Ylioppilastalo C:ssä siitä lähtien, kun rakennus vuonna 1956 valmistui. Osakunnalla on kiistämätön rooli turkulaisen underground-kulttuurin tyyssijana ja monien valtakunnanstarojen ponnahduslautana.

TVO:n suojelemista vaativat muistelivat nostalgialla 60-luvun jazzjameja ja 80-luvun punkkeikkoja syntymävuodestaan riippumatta. TVO:n lopettaminen tulkittiin alakulttuurivastaisuudeksi.

Kiistakapulana oli, saako TVO:ta häätää tiloistaan pois. Tai jos se häädettäisiin, olisiko jollain taholla velvollisuus osoittaa uusi tila turkulaisen kulttuurielämän kannalta keskeiseksi koetulle häröilylle.

Tukea TVO-instituution säilyttämiselle löytyi. Adressin allekirjoitti yli 5 000 ihmistä. Sopivaan saumaan sattuivat myös kuntavaalit, joten poliittistakin tahtoa riennettiin osoittamaan.

Samaan aikaan kiinteistön omistaja Turun ylioppilaskyläsäätiö vakuutti, ettei kyse ole räkäisten punkkareiden pihalle potkimisesta ja ruohonjuuritason kulttuuritoiminnan tukahduttamisesta, vaan siitä, ettei osakuntatila sovi yleisötapahtumien järjestämiseen.

TVO:lta kantautui melua ylioppilastalon asuntoihin. Muukaan talotekniikka ei vastaa nykyvaatimuksia. Siksi TYS tahtoo tilalle pyörävaraston ja pyykkituvan.

TVO:n saama tuki ei koskaan realisoitunut uusiksi tiloiksi. Osakunta lähti evakkoon, mutta uudessa tilassa ei voi keikkoja järjestää.

Tänä kesänä kiistassa alkoi kuitenkin toinen vaihe. Osakunta jätti tiloistaan rakennussuojeluesityksen sillä perusteella, että kellaritilat ovat arkkitehti Erik Bryggmanin opiskelijoiden kerhotilaksi suunnittelema arvokas interiööri.

Uusi käänne vaatii TVO:n suojelijoiden uudelleenjärjestäytymistä. Moni joka ei ole tähän saakka piitannut tuon taivaallista punkperinteen alasajosta, välittää kansakunnan kaapin päällä köllöttelevän Erik Bryggmanin arkkitehtuurin säilyttämisestä.

TVO:laisten oma ehdotus on, että jos osakuntatila ei nykykäsityksen mukaan enää sovellu keikkapaikaksi, se pitäisi silti säilyttää opiskelijoiden yhteisöllisessä käytössä, johon se on suunniteltu.

Oman pikantin lisänsä soppaan tuo se, että Turkuun perustetaan ensi vuonna Bryggman-instituutti vaalimaan arkkitehtikuuluisuuden perintöä.

ANNA-ELINA MATILAINEN