Pääkirjoitus
02.12.2016

Vapauteen verhottu väkivalta

Teksti:
Nella Keski-Oja

Netin uhkailijat ja häiriköt köyhdyttävät keskustelun.

Someuhkausten ohittaminen joutavana trollauksena on vaarallista, linjaa feministi ja politiikan analyytikko Flavia Dzodan. Hän näkee häirinnän julmana hiljentämisstrategiana, joka saa vipuvoimansa väkivallalla mässäilevästä retoriikasta ja lopulta fyysisestä väkivallasta: ”Turpa kiinni – tai muuten”. (Medium, 18.8.)

Suomessakaan Ylilaudan törkytehtailijat, hommalaiset ja eduskuntarasistit eivät eksisteeraa erillään sananvapauteen verhotusta väkivallasta. Julman strategian tavoite on saavutettu, kun jälleen yksi vihakampanjan uhri on alistettu häirinnälle ja nujerrettu hiljaiseksi. Vapaata sanaa vannoen, tietysti.

Kenelle häirintä oikein tuo vapautta? Ainakin anonyymille somen syöpäiläiselle, naisvihalle ja rasismille. Vähemmässä määrin omalla nimellään julkista keskustelua käyvälle saati haavoittuvaisessa asemassa olevalle.

Osa rasismin ja maahanmuuton tutkijoista on jo vuosia sensuroinut puheitaan törkypostin, häirintäpuheluiden ja tappouhkauksien takia (HS, 10.3.13). Toissaviikolla Turun yliopiston opiskelija kieltäytyi antamasta haastattelua nimellään, koska ei halua joutua ”minkään keskustelupalstan riepoteltavaksi” (Kiistelty vierailu).

Ironisen nyrjähdyksen sananvapauskeskusteluun tarjoaa anonyyminä paskakaivona tunnetun Ylilauta-sivuston omistaja Aleksi Kinnunen. Hän perustelee anonymiteetin tärkeyttä muun muassa sillä, että nimettömäksi jäävä ei voi joutua vihakampanjan uhriksi (Ylilauta, 29.11.).

Aukoton perustelu. Entä Kinnusen neuvo törkykampanjoiden uhreille? Älkää laittako nimeänne nettiin.

Tai muuten.

Syyskuussa todistimme hiljentämisstrategian lopullisen suunnan. Uusnatsi pahoinpiteli aatteellisen vastustajansa, joka myöhemmin kuoli saamaansa vammaan. Itsenäisyyspäivänä uusnatsin edustama Pohjoismainen vastarintaliike marssii pääkaupungissa poliisin suojeluksessa.

Mitä on tehtävissä? Brutaali sanasota kilisee suoraan somealustojen kirstuihin, joten niitä tuskin piiskataan ruotuun. Se on harmi, sillä kunnioitukseen pohjaava keskustelukulttuuri vie sortajilta tilaa ja luo vähemmistöille mahdollisuuksia osallistua.

Tutkijoiden uhkailu tyhmistää yhteiskuntaa ja köyhdyttää keskustelun. Siitä kärsimme kaikki.

Sananvapaus ei tarkoita vapautta vaientaa.

 

Nella Keski-Oja, päätoimittaja