Reportaasit
20.04.2016

Rakkauden ammattilaiset

Teksti:
Wilhelmiina Palonen

Väestöliitto on ajanut lapsilisiä Suomeen,kantanut huolta syntyvyydestä ja vaalinut väestön laatua. Nykyisin järjestö haluaa suomalaisten olevan onnellisia, varsinkin makuuhuoneissaan. 

"Kiihota rakkaasi ihoa jääpalalla.” 

“Levitä kultasi keholle kakunkuorrutusta. Nam!”

“Yllätä kumppanisi keskellä yötä eroottisella hieronnalla.”

Ohjeet voisivat olla Cosmopolitanista. Ne eivät silti ole. Ne ovat asiantuntijajärjestö Väestöliiton julkaisemasta lautapelistä I love leikki.

Pelissä on myös kysymyksiä. Kategorioita on kuusi: intohimo, kosketus, hellät haaveet, seksikkäät muistot, fantasiat ja seksikäs kumppani. Kuvituksessa vilahtelee huulipunaa, pitsirintaliivejä ja korkokenkiä.

Osa kysymyksistä toistaa tehtävien kevyttä sävyä: “Minkä kiimaisen roolileikkinne kultasi muistaa aina?” “Millainen seksi kukkakedolla viehättäisi rakastasi?”

Toisissa taas selvästi ohjataan keskustelemaan asioista vakavammassa sävyssä: “Missä asioissa rakkaasi kaipaa seksuaalista rohkaisua?”

Väestöliitto on julkaissut myös toisen pelin, Samarakas. Siinä mennään vielä arkisempiin keskusteluihin: “Missä siivousasiassa kumppanisi on erityisen hyvä?”

Eroottisen pelin ohjevihossa Väestöliitto toivottaa aikuisille nautinnollisia ja turvallisia pelihetkiä. Järjestö selvästi toivoo, että pariskunnat nauttisivat toisistaan ja jossakin kukkaniityllä peuhaamisen välissä myös puhuisivat arkiaskareistaan. Mutta mikä tämä järjestö oikeastaan on, ja miksi se on kiinnostunut jääpalaleikeistä?


”Disappointed woman in a tranquil scene.”

Vähenevä väki

”Väestön lisääntyminen on ajanoloon kansamme olemassaolon peruskysymys. Kaikki syyt, jotka hidastuttavat kansamme tervettä kasvua, on sen vuoksi mahdollisuuksien mukaan poistettava”, sanoi presidentti Risto Ryti uudenvuodenpuheessaan vuonna 1941.

Samana vuonna syttyi jatkosota ja Väestöliitto perustettiin. Syntyvyyden lasku oli huolestuttanut muutkin kuin presidentin. Tilastollisessa Päätoimistossa oli laskettu jo vuosia aikaisemmin, että Suomen väkiluku alkaa laskea 1970-luvun alkupuolella ylittämättä koskaan neljää miljoonaa.

Alhaisen syntyvyyden ongelmina pidettiin lapsiperheiden heikkoja elinoloja ja laittomia abortteja. Väestöliitossa laadittiin alustava ohjelmaluonnos järjestölle, jossa laskeskeltiin tavoitteita:

”Jotta kansamme kasvu olisi taattu, tarvitaan vähintään kuusi lasta keskimäärin perheessä.”

Ajan henkeen kuului, että väestön määrän lisäksi puhuttiin myös laadusta. Niin myös Väestöliiton ensimmäisessä ohjelmassa:

”Monissa maissa on sterilisaation avulla koetettu parantaa väestön laadullista kokoomusta karsimalla siitä pois perinnöllisiä sairaustiloja ja rikollisia taipumuksia. Maassamme vuonna 1935 voimaantullut sterilisointilaki on käytännössä osoittautunut epäonnistuneeksi.”

Eugeniikan kanssa flirttailleelle järjestölle epäonnistuminen tarkoitti sitä, että pakkosterilointeja oli tehty liian vähän suhteessa tavoitteisiin.

Suuri osa Väestöliiton huomiosta meni kuitenkin muualla. Järjestö nykykielellä lobbasi onnistuneesti lapsiperheille taloudellisia tukia ja perusti avioliittoneuvoloita ja kodinhoitajakoulutuksen. Nopeasti mukaan tulivat ehkäisy- ja seksuaalikasvatusasiat.

Abortit olivat Suomessa laittomia, mutta niitä tehtiin runsaasti. Vuonna 1947 Väestöliitto oli mukana tekemässä kokoillan elokuvaa Tuhottu nuoruus, jonka tarkoitus oli valistaa ”sukupuolielämän tietämättömyyden” vaaroista. Näyttelijöinä oli suomalaisia elokuvatähtiä.

Elokuvassa työläisperheen vanhin tytär Kirsti Niininen tulee raskaaksi lääkärin pojalle Eino Varjolle ja varoittava sivuhenkilö kuolee ”enkelintekijän” käsiin. Sopivassa välissä Kirsti pääsee hypistelemään äitiyspakkauksen valkoista vauvannuttua.

Jo aikalaisarvioissa elokuvaa pidettiin osin valistuselokuvana, mutta sen nähtiin olevan myös ”filmillisesti nautittava”. Loppukuvien Aamulehden kriitikko tosin moitti olleen ”uhrattuja propagandalle”.

Ohjeet nuolla kumppanin päältä kakunkuorrutetta tulivat vasta myöhemmin. 

Tehokkaat keskustelijat

Helsingin keskustassa komean jugendtalon opasteissa lukee isolla Väestöliiton nimi. Asiantuntijajärjestö täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Osa toiminnasta on yhtiöitetty, ja yhtiöt muodostavat yhdessä yhdistyksen kanssa Väestöliitto-konsernin.

Väestönliiton klinikat Oy esimerkiksi hoitaa ja tutkii lapsettomuutta. Yhtiöllä on eri puolilla maata kolme klinikkaa, joka on Suomessa paljon. Tuotot käytetään yhdistyksen toimintaan.

Muuten Väestöliitto tuottaa esimerkiksi kotihoitopalveluita perheille, ylläpitää Poikien Puhelinta ja tarjoaa parisuhdeterapiaa. Väestöstä huolehtiminen tarkoittaa nykyisin myös maahanmuuttajaperheiden tukemista ja kehitysapua ulkomailla.

Sen lisäksi järjestö on tuonut yhteiskunnalliseen keskusteluun asiatietoa esimerkiksi kohdunvuokrauksesta. Ennen kuin sijaissynnyttäminen kiellettiin, tapauksia hoidettiin Väestöliiton klinikoilla.

Syntyvyys puhuttaa Suomessa yhä. Yhtä vähän vauvoja on syntynyt viimeksi nälkävuosina, kauan ennen Risto Rytin aikoja. Väestöliitto on mainittu julkisuudessa kuitenkin erilaisissa yhteyksissä. 

Helsingin Sanomien luetuimpia kirjoittajia on vuoden aikana ollut psykoterapeutti Maaret Kallio. Nykyisin Kallio on tunnettu myös Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta, mutta alun perin hän tuli tunnetuksi Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla työskennellessään. 

Väestöliitolla on oma blogi, jonne työntekijät kirjoittelevat kaikkea kirjavinkeistä kannanottoihin äitiyslaista. Pienellä sivun alalaidassa lukee, että mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä aina edusta Väestöliiton virallista kantaa.

”Vauvakaipuu ei kosketa kaikkia”, on otsikoitu kirjoitus suomalaisten lapsitoiveista. Se on neutraalia taulukoiden luentaa ja tarkkaan lähteistetty. Kaikki kirjoitukset eivät ole.

Tänne Kallio kirjoitti postauksia, jotka levisivät somessa villisti.

”Tavallinen ihminen onnistuu ja mokailee. Hänen parisuhteensa on tavallista arkea, lämmintä syliä, turvallisia pysähtymispaikkoja, erimielisyyksiä ja likaisia tiskirättejä”, kirjoitti Kallio suosituimmassa tekstissään. Sen lopputulema on, että tavallisuus riittää onnellisuuteen.

Ei mitään kovin tieteellistä, vaan maalailevaa ja ymmärtäväistä tekstiä. Toisessa kirjoituksessa Kallio mainostaa Väestöliiton satutietokirjaa Onnikujan kaverukset ja SUURI PRÖÖT, jonka avulla lasten kanssa voi käsitellä potta- ja vessajuttuja.

Toinen julkisuudesta tuttu nimi vilahtelee blogissa myös tiuhaan: Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen

Hetken ajan maaliskuussa suomalaisen keskustelukulttuurin juomalasi oli varattu Vaarasen mielipidekirjoituksen aiheuttamalle myrskylle. Helsingin Sanomat julkaisi kirjoituksen, jossa Vaaranen moitti miehiä väheksyvää asenneilmastoa parisuhteissa ja sinkkuelämässä. 

Hän esitti, että puolison tulisi olla naiselle tärkeämpi kuin ystävien. Pidämme hänen mukaansa itsestäänselvyytenä, että mies kasvattaa lapsia, rakentaa parin yhteistä tulevaisuutta tai kantaa vastuuta perheen taloudesta.

Moni suuttui, iso osa parisuhteissaan huonosti voivien naisten puolesta. Moni myös kiitteli ja ylisti Vaarasta miesten puolustajana.

Vaarasen avaus tuli sopivalta taholta: naiselta joka toimii tunnetussa asiantuntijajärjestössä ja vielä johtotehtävissä. Siitä huolimatta, että Vaaranen perusti väitteensä kokemukseensa kliinisessä työssä, eikä varsinaisiin tutkimustuloksiin.

Vaarasen kirjoituksien aiheet vaihtelevat blogissa huomattavasti. Välillä hän ohjeistaa raskaaksi tulemisessa, Pariisin iskujen jälkeen taas kertoo miten ehti olla huolissaan ystävänsä Albertin puolesta. Välillä puhuu asiantuntija, välillä ihminen, ja lukijat ovat kiinnostuneita.


”Mornings with my real love are special for me.”

Akateemisia fantasioita

Väestöntutkimuskeskuksen kirjastossa tuntuu siltä kuin joutuisi sisään terveystiedon oppikirjaan. Kiviholvausten alla on hyllytolkulla tietoa väestöstä, seksuaaliterveydestä ja perheistä. Hyllyissä on esillä kaikki Väestöliiton julkaisema materiaali, pelit mukaan lukien. Kerrosta ylempänä istuu tutkijoita työhuoneissaan.

Tutkimus on kuulunut Väestöliiton toimintaan alusta asti.

Yksi yksikön tunnetuimmista nimistä on tutkimusprofessorin nimikkeellä työskentelevä Osmo Kontula. Hän on tutkinut paljon parisuhteita ja seksuaalisuutta. 

”Osmo Kontula – Mies, joka puhuu sängyssä”

”Osmo Kontula: Fantasiointi on terveellistä”

”Seksitutkija ehdottaa: Orgasmikoulu nuorille naisille”

Kaikki ovat otsikoita Kontulan haastatteluista. Hän opiskeli alun perin sosiologiaa, mutta kiinnostui nopeasti väestöön, seksuaalisuuteen ja parisuhteisiin keskittyvästä tutkimuksesta.

”Täällä on tietyllä tapaa tutkijan vapaus, kun ei ole opetusvelvollisuutta. Voi paremmin keskittyä tutkimustyöhön”, sanoo Kontula.

Täällä ei myöskään tarvitse kirjoittaa tutkimuksia akateemiseen tyhjyyteen. Kontula on kokenut keskustelunherättäjä.

”Olen kokeillut uusia tapoja raportoida. Entisaikaan tein isoja kirjoja, pidettiin julkistamistilaisuus ja sitten siitä raportoitiin mediassa, mutta sitten siitä isosta kirjasta hirveän paljon asioita jäi kokonaan vaille huomiota. Huomion sai vain joku asia, vaikka siellä olisi kymmenittäin niitä asioita.”

Esimerkiksi tuoreessa FINSEX-tutkimuksessa on laaja aineisto suomalaisten parisuhde- ja seksikäyttäytymisestä. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu verkkosivuille ripotellen, ilman mitään lehdistötiedotteita. Se on toiminut. Helmikuussa media raportoi, että suomalaisten seksihalut ovat suuremmat kuin koskaan, mutta yhdynnät ovat vähentyneet. Sitten seurasivat uudet otsikot: naiset ovat haluttomampia kuin miehet.

Kun Väestöliitto täytti 70 vuotta, Kontula toimitti juhlakirjan, Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Se ei ole mikään historiateos, vaan katsaus tulevaan. Kontulan omassa artikkelissa pohditaan parisuhteen ja seksuaalisuuden merkitystä onnellisuuden rakennusaiheina.

Teoksen jälkeen onnellisuudesta on puhuttu Väestöliitossa yhä enemmän. Viime vuonna valmistuneessa strategiassa onnellisuus on nostettu yhdeksi kolmesta keskeisestä lupauksesta.


”Silent days is something normal in relationship.”

Kansakunnan toivot

Parisuhteen ja onnellisuuden yhteydestä löytyy Väestöliiton verkkosivuilta videoluento. Sivustoilla on paljon luentoja, joista osa on suunnattu esimerkiksi eronneille miehille, osa taas avuksi parisuhteisiin.

Videolla kuuluu aluksi vain rapistelua. Vaaleahiuksinen nainen odottaa kameran edessä. Sitten hän aloittaa:

”Tänään meidän aihe on kestävä parisuhde ja sitoutuminen. Mun nimi on Heli Vaaranen ja parisuhteet ovat Väestöliitossa se asia, jonka kanssa minä ahkeroin kaiket päivät.”

Heti alkuun Vaaranen rauhoittelee, ettei Väestöliitto väheksy ketään, joka ei ole pysyvässä parisuhteessa. Siitä kuulemma tulee joskus kysymyksiä verkkosivujen kautta.

”Jokainen joka ei halua parisuhdetta, niin kaikessa rauhassa voitte pitää oman elämäntyylinne, me emme mitenkään puutu siihen.”

Vaaranen antaa videolla runsaasti ohjeita ja kannustaa.

”Käyttäkää sanoja, ne on sitä varten ne sanat. Meillä ihmisillä on sanat, muilla luontokappaleilla ei ole sanoja.”

”Jokainen läheisyyden hetki on aina valtava investointi siihen suhteeseen.”

”Uskalla olla avoin rakkaudelle.”

Sitten hän heilauttaa kättään osoittaakseen, miten paljon avioliitto lisää onnellisuutta ja terveyttä. Naisen kohdalla liiton tosin täytyy olla onnistunut.

”Miehen kohdalla näyttää olevan näin, että hänellä on hitusen parempi hyvinvointi sekä onnellisessa että onnettomassa avioliitossa.” 

Vaaranen raportoi tutkimustuloksia. Länsimaissa on valloilla parisuhdemalli, jossa mies on naista vanhempi ja paremmin koulutettu. Naisten onnellisuus tuntuu hyötyvän siitä, että suhteessa on koulutusero. 

”Kenties tämä ero tuokin sitä pientä särmää ja mielenkiintoa”, kommentoi Vaaranen ja jatkaa, ”Mies oli onnellisempi nuoremman naisen kanssa ja nainen oli onnellinen, jos mies oli vanhempi, eikä hänellä ollut samantasoista koulutusta.”

Sen jälkeen käydään vielä läpi evoluutiota ja Uuno Turhapuroa huonona esimerkkinä voimavarojen käytöstä parisuhteessa. 

”Mutta ne ovat hirveän hauskoja elokuvia, mä tykkään niistä”, nauraa Vaaranen. Luento alkaa olla ohi, on viimeisten ohjeiden vuoro.

”Sitten parisuhdetta voi parantaa näillä Väestöliiton peleillä”, Vaaranen hymyilee ja vetää ruutuun Samarakas-pelin, joka melkein peittää hänen kasvonsa. 

”Mä puhun näistä tosi usein siksi, että mä luotan näihin, uskon näihin ja näen näiden toimivan.”

Osmo Kontula on ollut mukana suunnittelemassa eroottista I love leikki -peliä. Jos peli toimii niin kuin Vaaranen uskoo, se lisää läheisyyttä parisuhteessa. Ja siis ilmeisesti sitä kautta yksilöiden onnellisuutta ja terveyttä. Väestöliiton tutkijat eivät tyydy vain raportoimaan tuloksiaan.

”Tämä on tällainen ei-yliopistollinen tutkimuslaitos, täällähän on tavoitteenakin se yhteiskunnallinen vaikuttavuus”, sanoo Kontula, “tutkimusta ei tehdä pelkästään akateemisista syistä”

Sitten hän vastaa omasta puolestaan siihen, miksi Väestöliitto tarjoaa pariskunnille eroottisia tehtäväkortteja:

“Jos kiteyttää, niin onnellinen parisuhde ja sen myötä hyvinvoiva perhe, niin se on se yhteiskunnan ydinyksikkö, joka ratkaisee sen miten kaikki yhteiskunnassa sujuu ja miten kansakunta menestyy muiden joukossa. Se on ihan ydinasia.”
 

Kuvat: Getty Images. Kuvien nimet ovat kuvapankin antamia.