Tiede
24.04.2013

Amatööripoliitikkoja ja inspiroivia yhteisöjä

  • Erkka Railo ja Veronika Laippala kumistelevat tyhjiä kommenttilaatikoita internetissä.

Mikä bloggaajia motivoi? Vahvistuuko demokratia? Blogeissa tapahtuva vuorovaikutus tarjoaa tutkijoille työnsarkaa.

"Jos en piittaisi yhtään siitä, lukeeko kukaan horinoitani, kirjoittelisin pöytälaatikkoon."

Eeva Kolun blogikirjoitukset ovat kaukana pöytälaatikkoraapustelusta ainakin lukijoiden määrässä mitattuna.

Turkulaisen toimittajan Kaikki mitä rakastin valittiin juuri Suomen parhaaksi lifestyle-blogiksi Aussie Blog Awards -gaalassa. Blogin kommenttiosiossa riittää hulinaa: parhaimmillaan Kolun kirjoitukset ovat keränneet kolminumeroisen määrän reaktioita.

Blogeissa tapahtuva vuorovaikutus kiinnostaa myös tutkijoita. Tohtorikoulutettava Sari Östman digitaalisen kulttuurin oppiaineesta puhuu elämäjulkaisemista internetissä. Elämäjulkaisijat pukevat havaintonsa ja kokemuksensa intiimiin asuun, mutta tekevät niistä samalla julkisia.

Kolun kuvailema yhteisöllisyys innostaa muitakin bloggaajia. Östmanin tutkimusten perusteella vuorovaikutuksen kokeminen motivoi jatkamaan elämäjulkaisemista. Vastaanottajana voivat olla esimerkiksi lukijat tai toiset bloggaajat.

"Muutamasta bloggaajasta on tullut minulle hyvä ystävä. En erityisemmin pyri olemaan osa laajempaa bloggaajaverkostoa, mutta tiedän, että monelle bloggaajalle se on hyvin tärkeää", Kolu valottaa suhtautumistaan palstansa kautta siunaantuviin kontakteihin.

Sivuston ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaiseksi vuorovaikutus muodostuu. Kolun mukaan Kaikki mitä rakastin kerää erilaisia kommentteja kuin hänen HS.fi-sivustolla ylläpitämänsä ruokablogi Kauhaa ja rakkautta.

Yhtenäistä blogosfääriä ei ole ollut olemassa enää aikoihin. Verkon toisella laidalla yhteisöllisyys rakentuu hyvin eri tavoin kuin lifestyle-blogien maailmassa.

Virallisuuden varjossa

" Heiippa! Señor Stubb!"

67-vuotias Rauno on jättänyt terveisensä Alexander Stubbin blogiin. Fuengirolalaisen eläkeläisen kommentti pistää silmään, sillä kepeydessään se on ainoa laatuaan.

Tutkijat Lotta Lehti ja Veronika Laippala kieli- ja käännöstieteiden laitokselta ovat tarkastelleet ranskalaisten poliitikkojen blogikirjoituksia parhaillaan arvioitavana olevassa artikkelissaan. Myös Lehden tänä vuonna valmistuva väitöskirja keskittyy samaan aiheeseen.

"Poliitikkojen odotetaan kirjoittavan virallisesti. Tietokonevälitteinen kommunikaatio taas on tyypillisesti arkikielistä", Lehti kuvailee ristiriitaa.

Toisin kuin äkkiseltään voisi kuvitella, arkikielisyys ei ole hiipinyt poliittisiin blogeihin. Valtaosa Lehden ja Laippalan tarkastelemista blogikeskusteluista on ollut sävyltään neutraaleja. Usein kommentoijat ovat asialleen vihkiytyneitä amatööripoliitikkoja, jotka puhuttelevat kohteliain sanankääntein niin esikuviaan kuin vertaisiaankin.

Ihana ideaali, kyyninen kansa

Ideaalitilanteessa blogit mahdollistavat dialogin päättäjien ja kansalaisten välillä.

Usein kommenttilaatikot kuitenkin kumisevat tyhjyyttään. Miksi blogit eivät houkuttele estradille useampia soraääniä tänä kansalaisaloitteiden aikakautena?

Poliittisen historian yliopistonlehtori Erkka Railon mukaan politiikkaa ei ylipäätään jakseta seurata kovin aktiivisesti. Tästä syystä blogien lukijakunnat ovat usein pieniä ja koostuvat lähinnä poliitikkojen kannattajista.

Lehti ja Laippala nostavat esiin päättäjien blogeja leimaavan epäsymmetrisen asetelman: vallankahvaa puristavalle poliitikolle ei ole helppo huudella. Viimeistään blogeissa vallitseva virallisuuden ilmapiiri on omiaan synnyttämään keskivertokommentoijalle rimakauhun.

Railon mukaan blogien kaltaiset uudet välineet mahdollistavat helpon vuorovaikutuksen kansalaisten ja poliitikkojen välillä – mutta vain periaatteessa. Median sosiaalisimmatkaan ilmenemismuodot eivät ole muuttaneet kansalaisten suhtautumista politiikkaan.

"Poppakonsteja kyynisyyden poistamiseksi ei ole. Mikäli poliitikkojen ajatellaan olevan roistoja, ei mikään määrä Facebookia yksin riitä muuttamaan tätä käsitystä", Railo tiivistää.

TEKSTI: SUSANNE SALMI

KUVA: KRISTIAN TERVO