Tiede
03.05.2018

Gradu: Brändit vilahtelevat musiikkivideoilla, vaikka vastikkeellinen tuotesijoittelu on pääosin laitonta

Teksti:
Atte Uusinoka
Kuvat:
Juha Laurila
  • Simo Revon tutkielma palkittiin viime vuoden parhaana musiikkitieteen graduna: ”Tunnustus alan ihmisiltä lämmittää mieltä. Olin jopa hieman yllättynyt palkinnon saamisesta. Suhtaudun itsekriittisyydellä työhöni, mutta koen kuitenkin onnistuneeni gradussani.”

Lain mukaan brändit eivät pääsääntöisesti saisi ostaa näkyvyyttä musiikissa ja musiikkivideoissa – ja se tekee ilmiöstä erityisen mielenkiintoisen tutkimuksen aiheen.

Tämän tietää musiikkitiedettä opiskellut Simo Repo, joka tarkasteli gradussaan tuotesijoittelua suomalaisessa populaarimusiikissa.

Tämänhetkisen lain mukaan vastikkeellinen tuotesijoittelu audiovisuaalisissa teoksissa on kielletty harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

”Kaikki vastikkeelliseen tuotesijoitteluun viittaavat merkit musiikkivideoilla voidaan nähdä laittomina, tai vähintään ne ovat lain henkeä vastaan. On jännittävää huomata, miten paljon tuotesijoittelua tehdään, vaikka se on lailla rajoitettua”, Repo pohtii.

Hän keskittyi tutkimuksessaan kolmeen tunnettuun suomalaiseen artistiin: Cheekiin, Jukka Poikaan ja Robiniin. Heidän kohdallaan tuotesijoittelu on Revon mukaan mennyt Suomessa pisimmälle.

Robinin uran alkuvaiheilla turkulaislähtöisellä laulajalla oli monenlaista yhteistyötä Hesburgerin kanssa. Cheekillä tuotesijoittelu on ollut näkyvää ja runsasta jo pitkään. Eri brändejä vilahtelee esimerkiksi kappaleiden Kyyneleet ja Kuka muu muka musiikkivideoilla.

Jukka Poika on Revon mielestä mielenkiintoinen, koska tämän artisti-identiteetti on uran aikana muuttunut huomattavasti. Alkuvaiheen sanoituksissaan Jukka Poika oli hyvin radikaali ja kaupallisuudenvastainen. Sitten tapahtui ideologinen muutos:

”Jukka Poika myöntää eräässä Helsingin Sanomien haastattelussa saaneensa rahaa tuotesijoittelusta musiikkivideollaan. Jukka Poika on myös kolmikosta ainoa, joka on julkisesti puhunut tuotesijoittelusta”, Repo kertoo.

Simo Revon tutkielma on tähän mennessä laajin suomalaisen populaarimusiikin tuotesijoitteluun keskittyvä tutkimus. Suomen musiikkitieteellinen seura ja Suomen Etnomusikologinen Seura palkitsivat työn vuoden 2017 parhaana musiikkitieteen graduna.

”Musiikkitieteilijöiden kesken on kannustava ja lämmin ilmapiiri, ja pro gradu -palkinnon antamisen yhteydessä minulta kyseltiin tutkimuksen mahdollisesta jatkosta. Koen, että tämä tunnustus ’velvoittaa' kirjoittamaan aiheesta enemmänkin.”

Lue lisää:

Gradu: Keskinäinen kyräily turkulaisen rockskenen riivana

"Pienet porukat ovat jakaantuneet vielä pienempiin kuppikuntiin, joissa bändit ovat suhtautuneet muihin tekijöihin epäluuloisesti. ”Kuppikunnat ovat mahtailleet keskenään ja kilpailleet pikkukeikoilla viimeisistä soittoajoista. Täällä on keskitytty keskinäiseen kateuteen ja sen takia erityisen monelle turkulaiselle bändille ei ole tullut suurempaa menestystä.” (2/2017)

Gradu: Nostalginen radio viehättää vieläkin

"Kaupallinen radio on jopa lisännyt mainosmyyntiään ja Ylen radiokanavat ovat säilyttäneet suosionsa. ”Vaikka meidät on nykyään ympäröity erilaisilla viestintävälineillä ja media-apparaateilla, perinteisessä radiossa on edelleen oma viehätyksensä”, toteaa suomalaisten radionkuuntelua tutkinut Maria Ojanen." (9/2016) 

Gradu: Suomalaiset käyvät yllättävän vähän kulttuuritapahtumissa

Taloussosiologian opiskelija Rami Simelius tutki gradussaan suomalaisten sosiaalisuuden ja kulttuurinkulutuksen yhteyttä. Hän yllättyi siitä, miten vähän suomalaiset käyvät kulttuuritapahtumissa. Vain noin neljännes harrastaa johdonmukaisesti kulttuuria. (4/2017) 

Gradu: Seksivälineiden ostaminen ei nolostuta suomalaisia

Kauppatieteissä seksivälineitä on tutkittu hyvin vähän: ”Se on hieman erikoista, koska seksivälineet ovat iso bisnes. Luulen, etteivät tutkijat halua leimautua aiheeseen ja se on mahdollisesti syy tutkimattomuudelle”, Elina Järvinen sanoo. (2/2018)