Tiede
04.03.2019

Gradu: Nuori rikollinen tietää itse parhaiten, millaista apua tarvitsee rötösketjun katkaisemiseksi

Teksti:
Ilkka Hemmilä
Kuvat:
Anni Savolainen
  • Tutkielmansa ansiosta vuosia lastensuojelussa työskennellyt Panu Peltokallio joutui kyseenalaistamaan vanhoja ajattelumallejaan.

Mistä on rosvot tehty?

Näin kysyy sosiologian opiskelija Panu Peltokallio gradunsa otsikossa. Tutkielmaa varten hän syvähaastatteli kymmentä nuorta taparikollista, iältään 20–30-vuotiaita.

Kipinä työhön syttyi, kun Turun kriminaalihuolto (nyk. rikosseuraamuslaitos) pyysi asiakkaistaan tutkimusta laitokselta, jossa Peltokallio opiskeli. Vuosia lastensuojelussa työskennelleenä hän tarttui tarjoukseen.

”Eivät ne mitään sankarikertomuksia olleet”, Peltokallio toteaa ja jatkaa:

”Monelta olivat kuukaudet ja vuodet sekaisin. Heillä oli pitkiä putkia, joiden aikana käytettiin paljon päihteitä, tehtiin rikoksia ja jäätiin kiinni.”

Tutkielmaa tehdessä selvisi, että haastateltavilla oli sama tavoite kuin viranomaisilla: lopettaa rikollinen elämä. Peltokallion mielestä rikollisilta itseltään tulisi kysyä, miten tavoite saavutettaisiin.

Ongelmana on, että monilla nuorilla taparikollisilla oli vaikeuksia seurata itseään koskevien asioiden käsittelyä. Esimerkiksi oikeustuomioita pidettiin toisaalta lepsuina, toisaalta mielivaltaisina.

”Keskusteleminen ei tarkoita, että hyväksyttäisiin [rikollista] toimintaa. Keskusteluissa valta on työntekijällä, mutta henkilö itse tietää parhaiten, millaisia ongelmia hän kohtaa ja millaista apua hän tarvitsee.”

Panu Peltokallion opinnot jäivät kesken pian tutkielman haastattelujen jälkeen. Työt ja taloprojekti veivät mennessään lähes kymmeneksi vuodeksi.

Paluu gradun äärelle oli vaikeaa. Yliopistolla kaikki tuntui muuttuneen. Osa muutoksista oli sentään hyviä, kuten aineistojen saatavuus.

”Ennen joka ainoa lähde haettiin kirjaston tiskiltä, mutta nyt kaikki on netissä. Se muutti työn luonnetta paljon, että aineistoa oli käytössä aivan uudella tavalla.”

Vaikka tutkielman teko viivästyi, Peltokallio toivoo, että rikosseuraamuslaitos on yhä kiinnostunut tulosten hyödyntämisestä. Hänelle itselleen tutkielma antoi eväitä leipätyöhön erityislastenkodissa.

”Ihan selvästi jouduin kyseenalaistamaan vanhoja ajattelumalleja. Ymmärsin konkreettisesti, että ihmiset pitää päästää enemmän ääneen.”

Gradu

Nimi: Mistä on rosvot tehty? Rikollinen nuoruus sen eläneiden kertomana

Voimabiisi: Viikate – Sysiässä

Lue lisää:

Gradu: "Nuoret, jotka eivät saaneet taloudellista apua vanhemmiltaan, olivat velkaantuneempia kuin tukea saaneet"

Sosiologian gradussa tutkittiin 20–29-vuotiaiden velkaantumisen yleisyyttä ja vanhemmilta saatujen taloudellisten avustuksien laajuutta. Lähes 60 prosenttia velkaantuneista oli miehiä. (01/2018)

Gradu: Lääkäri saattaa tahtomattaan vaikuttaa oikeuden antamaan tuomioon, koska juristit eivät tunne lääketiedettä

Oikeustieteen gradun mukaan lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla on usein suuri merkitys, kun tuomioistuin käsittelee seksuaalirikoksia. Rikoslaissa ei ole esimerkiksi määritelty tarkasti termejä kuten ’vaikea’ ja ’vähäinen ruumiinvamma’.  (10/2017)

Gradu: Psykedeelit paransivat empatia- ja ongelmanratkaisukykyä

Sosiaalipolitiikan opiskelija Katri Lehtinen teki gradunsa muuntuneita tajunnantiloja aiheuttavien psykedeelien käytön vaikutuksi nuorten aikuisten elämänhallintaan. (08/2017)