Tiede
14.05.2019

Gradu: Trooppisten metsien suojelulla on kasvavaa arvoa ihmiskunnalle – ”hakkuut eivät ole kestävä tapa kasvattaa taloutta”

Teksti:
Ilkka Hemmilä
Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Ilmastonmuutos ja lajikato kiinnostavat aiheina Teemu Koskimäkeä. Gradun kokoiseksi aiheeksi ne tiivistyivät Amazonian sademetsän suojelualueissa.

Brasilian sademetsän suojelualueet sitovat paljon hiiltä ja ovat siten tärkeitä työkaluja niin ilmastonmuutoksen kuin biodiversiteettikadon ehkäisyssä.

Tämän tietää ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelmasta valmistunut Teemu Koskimäki, joka tutki gradussaan suojelualueiden toimivuutta Acren osavaltiossa Länsi- Brasiliassa.

Brasiliassa tulosta ei välttämättä oteta avosylin vastaan. Tuore oikeistopresidentti Jair Bolsonaro vastustaa luonnonsuojelua ja alkuperäisväestön oikeuksia sekä ajaa Amazonian alueen talouskäyttöä.

Koskimäki huomauttaa, että suojelusta voisi olla Brasilialle myös taloudellista hyötyä. Kansainvälisessä päästökaupassa muut valtiot voisivat maksaa sille hiilen sidonnasta.

”Metsien hakkuut eivät ole ainoa eikä todellakaan kestävin tapa kasvattaa taloutta. Niiden suojelulla on kasvavaa arvoa.”

Acren osavaltio on puolen Suomen kokoinen. Siitä noin puolet on suojeltu, suurelta osin alkuperäiskansojen käyttöön.

Vaikein asia työssä oli aiheen valinta, Koskimäki kertoo. Miten tiivistää tukalammaksi muuttuva ilmasto ja lajikato gradun kokoiseksi aiheeksi?

Teemoja edusti lopulta planeetan keuhkoiksi kutsuttu Amazonian sademetsä, jossa asuu lukuisia eläinlajeja ja myös alkuperäiskansoja.

Koskimäki vertasi suojelemattomia ja suojeltuja alueita counterfactual matching -menetelmällä.

Matemaattinen malli vertaili samankaltaisia alueita keskenään ja kertoi, mitä metsille olisi tapahtunut, jos niitä ei olisi ollut suojeltu. Alueiden tehokkuus vaihteli, mutta yhtä kaikki ne toimivat estäen hakkuita.

Hakkuupaineita aiheuttaa kuitenkin levittäytyvä moderni yhteiskunta. Brasiliassa hakattuja sademetsiä ei istuteta uudelleen. Varsinkin karja- ja soijateollisuus ottavat alueet käyttöönsä.

”Suurimmassa vaarassa ovat alueet, joihin on helpoin päästä. Se on aivan loogista.”

Koskimäki aikoo jatkaa ympäristönsuojeluun liittyvän tiedon tuottamista. Gradun tulokset on työstetty tutkimusartikkeliksi, ja tekijä aloittaa heinäkuussa väitöskirjatyön Australiassa.

”Tiede on kansainvälinen asia. On ihan sama, kuka näitä asioita tutkii. Kaikki auttaa suomalaisia ja ihmiskuntaa.”

Gradu:

Nimi: Effectiveness of protected areas in the deforestation fronts of Acre, Brazil

Voimabiisi: Enter Shikari – Constellations

Lue lisää:

Ylioppilaskuntien hidas reaktio ilmastolakkoihin saa kritiikkiä – ”Ilmaston eteen vaaditaan nopeaa toimintaa”

Helmikuun alussa Facebookin ilmestyi sivu Opiskelijan tulevaisuus. Sivun takana olevat ihmiset masinoivat keväälle maanlaajuisen ilmastolakkopäivän. (5/2019)

Hoitamaton kauheus

Aikaisemmin Suomessa vallitsi kansallinen yhtenäiskulttuuri myös maisemaa katseltaessa. Nykyisin ihanteet vaihtelevat enemmän. Siinä missä toinen surkuttelee luonnontilaisessa metsässä puun lahoavan tuottamattomana, toiselle yksilajinen puupelto on kauhistus. (12/2014)

Gradu: Hyönteisistä hyötyä suolistobakteereille

Biologian opiskelija Otto Selenius tutki gradussaan hyönteisistä saatujen ravintoaineiden vaikutusta ihmisten suolistobakteereihin. Tutkimuksen mukaan ruoansulatus voi hajottaa hyönteisen tukirangan rakenneainetta, eli kitiiniä, hyödyllisiksi ravintoaineiksi. (11/2017)

Darwinin mies

Dosentti Markus J. Rantala vastaanottaa joulukortteja tuntemattomilta kristityiltä ja avoimen hyökkääviä puheenvuoroja osalta tieteentekijöistä. Evoluutiopsykologian turkulaisen pioneerin mielestä suomalaisen tutkimuksen menestys riippuu siitä, omaksuvatko tutkijat yli tiederajojen hänen alansa olennaiseksi osaksi työtään. (1/2015)