Tiede
14.03.2022

Ilmastotuuppauksella halutaan muuttaa ympäristöä, ei ihmisiä tai heidän ajatuksiaan – “Huolestuneet ihmiset eivät välttämättä elä ympäristöystävällisemmin kuin muut”

Teksti:
Reeti Jalasmäki
Kuvat:
Nils Sandman

Turun yliopisto on mukana valtion rahoittamassa ilmastotuuppaus-hankkeessa. Hankkeessa on tarkoitus tutkia, millaisilla psykologisilla keinoilla voisi edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Hankkeessa ja Turun yliopistolla psykologian erikoistutkijana työskentelevä filosofian tohtori Nils Sandman selittää ilmastontuuppauksen ideana olevan se, että ihmisten tai heidän ajatuksensa muuttamisen sijaan muutetaan ympäristöä, missä ihmiset toimivat.

“Muutetaan sitä siihen suuntaan, että ihmisille olisi helpompaa ja emotionaalisesti miellyttävämpää tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat hyväksi ajettavalle asialle”, Sandman sanoo.

Esimerkiksi joukkoliikenteestä tai sähköautoista voisi tehdä houkuttelevamman vaihtoehdon polttomoottoriautoille. Tuuppauksien ideana on, että toisin kuin lait, verot tai säädökset, ne eivät pakota ihmistä toimimaan tietyllä tavalla.

 

Ilmastotuuppaus-hankkeessa on käynnissä useampi tutkimus. Kesällä ja nyt talvella tehdään pienemmät kyselyt. Keväällä tehdään suuri kysely, jonka tuloksista saadaan paljon tietoa.

Tutkimuksessa on ennakolta hypoteeseja.

“On vahva hypoteesi, että ilmastonmuutos aiheuttaa epämukavia tunteita erityisesti nuorille ihmisille”, Sandman kertoo.

Toinen hypoteesi on, että ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli ei korreloi välttämättä ympäristökäyttäytymisen kanssa.

“Eli ihmiset, jotka ovat huolissaan, eivät välttämättä elä ympäristöystävällisemmin kuin muut.”

Datankeruu on kyselyjen osalta sujunut positiivisesti. Kyselyihin on vastannut moninkertainen määrä ihmisiä tavoitteisiin nähden.

Dataa on tarkoitus kerätä suuresta kyselystä samoilta henkilöiltä vuoden päästä uudestaan. Näin selvitetään, muuttuvatko ilmastotunteet ajan myötä.

Sandman haluaa selvittää, liittyykö ilmastotunteisiin ahdistushäiriötä, jolloin ihminen kokee suhteetonta tai itseään lamauttavaa ahdistusta jostain asiasta.

“Ympäristökäyttäytymisen suhteen pieni määrä huolta edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kun se saa sinut tekemään jotain tai hyväksymään ympäristötoimia. Mutta lamauttava ahdistus ei edistä mitään toimintaa ja sitä kannattaisi pystyä vähentämään, oli sen syy mikä tahansa.”

Ilmastotuuppaus-hankkeessa työskentelee monen eri alan tutkijoita. Turun yliopistossa painopiste on psykologiassa ja filosofiassa.

Sandmanin mielestä ilmastonmuutos on monitieteinen aihe ja erityisesti yhteiskuntatieteiden pitäisi tulla siihen vahvemmin mukaan, koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten käyttäytymisen muutoksen ongelma.

 

Ilmastotunteiden tutkiminen on alkutekijöissään. Sandman mainitsee, että he ovat sen tutkimisessa ensimmäisessä aallossa.

Sandmanilla on taustaa evoluutiopsykologiassa, mistä hän löytää ilmastonmuutosta ajatellen kiinnostavia näkökulmia.

“Evoluutiopsykologiassa on vahvasti tällainen näkökulma, että nykyinen yhteiskunta on niin monimutkainen ja erilainen, kuin se ympäristö missä ihmiset ovat kehittyneet, että ihmisten on vaikea toimia siinä optimaalisella tavalla.”

Sandman mainitsee, miten ihminen on kehittynyt ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat sosiaalisia, lyhyellä aikavälillä tapahtuvia ja paikallisia. Ilmastonmuutos taas on pitkän aikavälin globaali ongelma.

“Tällaiseen ongelmaan ihmisten on todella vaikeaa tarttua. Siksi on tärkeää tutkia miten ympäristöstämme voisi tehdä sellaisen, että se houkuttelisi toimimaan ilmastoystävällisemmin.”

 

Lue lisää

Pieniä merkkejä menneisyydestä – jos ikimetsiä olisi enemmän, ei sukupuutto uhkaisi yli 700 lajia

Varsinais-Suomi on metsien kannalta erityinen maakunta. (1/2022)

Unelmointia huomisen maatilasta – tutkija kaipaa ankeiden tulevaisuuskuvien rinnalle valoa

Riikka Armanto etsii keinoja maanviljelijöiden tulevaisuustietoisuuden vahvistamiseen. (1/2020)