Tiede
14.03.2013

Lääkäriopiskelijan etiikka

  • Opiskelijoiden Samu Östermanin (vas.) ja Anna-Kaisa Kestin mielestä lääkiksessä on tarpeeksi etiikkaa. Pakollisina, omina kursseinaan lääketieteen etiikkaa on toistaiseksi Turun ja Helsingin yliopistoissa.

Turussa lääkisläiset opiskelevat kolmen opintopisteen verran lääketieteen etiikkaa. Abortti on keskusteluissa mukana esimerkkinä, ei omana kokonaisuutenaan. Sen sijaan opiskelija sosiaalistetaan osaksi lääkäreiden omaa eetosta.

"Lääkärin käsitellessä raskauden keskeyttämistä koskevia kysymyksiä asiaan vaikuttavat myös hänen omat eettiset periaatteensa. Hän saattaa nähdä ristiriitaa raskauden keskeytyksen ja elämän kunnioittamisen periaatteen välillä. Lääkärillä on oikeus toimia vakaumuksensa mukaisesti, mutta tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa, ehkäisyä tai raskauden keskeytystä."

Lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis ottaa yllä olevan ajatuksen käsittelyyn keskustellessaan abortista opiskelijoidensa kanssa.

Sitaatti on Lääkäriliiton kustantamasta ja liiton eettisen toimikunnan toimittamasta Lääkärin etiikka -teoksesta (2013), jota käytetään Turussa oppikirjana.

Launiksen mukaan kulloinkin julkisuudessa esillä olevat kysymykset heijastuvat myös lääketieteen etiikan pienryhmäopetustunneille.

"Olemme muutamassa ryhmässä keskustelleet abortista ja lääkärin vakaumuksen kunnioittamisesta. Mutta voi olla, että taas ensi vuonna sellaista keskustelua ei ole meneillään, ja me keskustelemme jostain ihan muusta, esimerkiksi hedelmöityshoidoista", Launis sanoo.

Hän sanoo, että Lääkärin etiikassa tiivistetään lääkäreiden oma eetos raskauden keskeyttämisestä.

"Julkisessa terveydenhuollossa raskauden keskeytys kuuluu lääkärien virkavelvollisuuksiin, mikä lääkärin tulee ottaa huomioon erikoisalan valinnassa ja työhön hakeutuessaan. Myös perusterveydenhuollossa lääkäri voi joutua ottamaan kantaa keskeytyksiin. Jos lääkärin vakaumus ei salli sitä, että hän osallistuu millään tavalla raskauden keskeytyksen järjestämiseen, asia tulisi pyrkiä hoitamaan työnjohdollisin ja kollegiaalisin keinoin", teoksessa jatketaan ajatusta.

Pienryhmä-työskentelyä

Turun yliopistossa lääketieteen etiikkaa on kaikille lääkäriopiskelijoille pakollisina opintoina kolmen opintopisteen verran. Ensimmäisen kerran etiikan kysymyksiä pohditaan ensimmäisen vuoden syksyllä, seuraavan kerran kolmannen vuoden keväällä keskustelukurssilla.

Viidentenä vuonna etiikan kysymyksiä syvennetään entisestään, kun opiskelijat ovat jo tehneet kliinistä työtä.

Suomalaisista yliopistoista Helsingissä on laajuudessaan vastaavaa lääketieteen etiikan opetusta. Pakollisten opintojen kokonaisuutta suunnitellaan myös Oulun yliopistoon.

Muissa yliopistoissa, joissa lääketiedettä voi Suomessa opiskella, ei vastaavia kursseja ole toistaiseksi lainkaan pakollisina.

Turussa etiikan kurssit ovat olleet pakollisia vuodesta 2005 alkaen. Sitä ennen, ja osin edelleen, etiikka on ollut mukana opinnoissa läpäisyperiaatteella.

Se tarkoittaa sitä, että kliinisen opetuksen yhteydessä puhutaan asioista, jotka ovat luonteeltaan eettisiä. Esimerkiksi naistentautien kurssilla voidaan sivuta raskauden keskeytystä.

Launis arvioi, että etiikkaa sisältyy kliinisiin opintoihin yhteensä noin yhden opintopisteen verran.

Näyttää siis siltä, että opiskelijoita evästetään lääkärin työssä kohtaamiin eettisiin ongelmiin yhteensä neljän opintopisteen verran. Veikko Launiksen mielestä se on riittävästi.

Myös viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Anna-Kaisa Kesti kokee, että opiskelijoille on annettu työkaluja käsitellä etiikan kysymyksiä.

"Tärkeintä on se, että on valmis myös itse miettimään asioita eettiseltä kannalta", arvioi puolestaan kuudennen vuoden lääketieteen opiskelija Samu Österman.

Launis pitää tärkeänä, että etiikan opiskelu mahdollistetaan tulevaisuudessakin pienryhmätyöskentelynä.

"Kun lääketieteen opiskelijamäärät kasvavat, tulee tila- ja ryhmäkoollisia ongelmia. Mutta eivät ne toistaiseksi ole ylitsepääsemättömiä asioita järjestää", hän pohtii.

"Pakollista diipa-daapaa" mutta hyödyllistä

Launis kertoo, että etiikan opiskelussa abortin ja eutanasian kaltaiset moraaliset ongelmat eivät ole käsittelyssä erityisinä, omina temaattisina kokonaisuuksinaan. Sen sijaan opiskelu on ongelmanratkaisukeskeistä: kursseilla käsitellään kliinisiä tilanteita, joissa on eettinen ulottuvuus.

"Tyypillinen esimerkki on DNR-päätös eli ei elvytetä -päätös. Niin sanotut keissit ovat opiskelijalle mielekkäitä, sillä niissä pysytään lääkärin arjessa. Opettajalle ne ovat herkullisia, sillä niistä päästää nopeasti kiinni myös perimmäisiin kysymyksiin", Launis sanoo.

Abortti on Launiksen mukaan hyvä keissi, mutta se ei ole välttämättä aina mukana opetuksessa. Viidennen vuoden kurssilla opiskelijat voivat kuitenkin nostaa omaan esitelmäkäsittelyynsä minkä tahansa aiheen. Tähän Launis myös kannustaa.

"Myös esseissä näkyy aika paljon se, mitä julkisuudessa on keskusteltu", hän lisää.

Kesti ja Österman ottavat esimerkiksi käytännön tilanteen, jossa rattijuoppo ja rattijuopon uhri tulevat molemmat hoidettaviksi. Kaksikon mukaan tilanne "herättää tunteita".

"Mutta siinä tilanteessa vain yrittää ajatella potilasta ja sairautta. Myöhemmin siitä voi sitten keskustella opiskelijakavereitten kanssa", Kesti pohtii.

"Ja usein on niin, että itse vaiva on niin mielenkiintoinen, että muut tapahtumat unohdetaan. Se saattaa vaikuttaa ulkopuolisesta ehkä vähän omituiseltakin", Österman lisää.

Österman myöntää, että kun hän tuli lääkikseen, hän ajatteli etiikan olevan "pakollista diipa-daapaa". Hän kuitenkin yhtyy Kestin näkemykseen siitä, että ensimmäisten työharjoittelujen jälkeen lääkäriopiskelijalla on jo suuri tarve päästä puhumaan kokemuksistaan eettisissä päätöksentekotilanteissa.

"Luulen myös, että lääkisläiset miettivät etiikan ongelmia enemmän kuin ehkä antavat ulospäin ymmärtää", Österman lisää.

"On vaarallinen asia, jos omantunnon vapautta ei kunnioiteta"

Valvonta, kontrolli, hallinta.

Näitä adjektiiveja Veikko Launis käyttää, kun hän kuvailee nykymuotoista aborttilakia ja siitä kerääntyvää dataa.

"Se toimii lukujen valossa hyvin, kattavasti ja valtakunnallisesti sikäli kuin terveydenhuolto on oikeudenmukaista kaikille."

Launis pitää hyvänä, että abortti on lääkäreille lähtökohtaisesti moraalinen ongelma. Hänen mukaansa ammattikunnassa on tilaa omantunnon vapaudelle.

"On vaarallinen asia, jos omantunnon vapautta ei kunnioiteta. Silloin ammattikunnalta viedään mahdollisuus erottaa laki ja moraali toisistaan", hän sanoo.

Launis viittaa natsi-Saksaan, missä epäinhimilliset toimet olivat lakiin kirjattuja. Hän kuitenkin huomauttaa, että omantunnon vapauden tulee toimia rinnakkain olemassa olevan lainsäädännön kanssa.

Se, mitä Launiksen mukaan ei tule sallia, on, että valmistuisi korvamerkittyjä lääkäreitä.

"On selvää, että jos alkaa tulla sellaisia paineita, kuten 'minä olen lääkäri, joka ei hoida maahanmuuttajia tai 'minä olen lääkäri, joka ei hoida vaikkapa Ilkka Kanervaa', siitä ei tule mitään. Jokaisen lääkärin täytyy tehdä perusvalinta, ollako lääkäri vai jotain muuta."

Mitä mieltä opiskelijat ovat? Pitäisikö lääkärillä olla oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä vakaumuksensa nojalla? Ainakin Anna-Kaisa Kestiltä ja Samu Östermanilta vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: "Ei."

"Oikeus kieltäytyä voi helposti alkaa laventua muuallekin. Kuka määrittelee, mikä on vakaumus? Onko se uskonnollista vai vain en halua tehdä tätä -ajatus?" Österman kysyy.

"Ja kun tietää, että se on naisille vaikeaa, ei ole lääkärin paikka olla hankaloittamassa tätä tilannetta", Kesti pohtii.

Näitä etiikan kysymyksiä lääkäriopiskelijat pohtivat:

Hoitosuhteen keskeytyminen harjoitteluvaiheessa

Opiskelijat hoitavat suhteellisen itsenäisesti potilaita harjoitteluvaiheessa. Hoitosuhde keskeytyy, kun opiskelija vaihtaa paikkaa. Opiskelija ei saa tietää, miten potilaan käy, ja tarina ei ikään kuin saa loppua.

Omaisten interventiot

Omainen saattaa höykyttää nuorta lääkäriä esittämällä omia näkemyksiään ja vaatimuksiaan potilaan hoidossa. Opiskelija voi jäädä miettimään, miten pitää kiinni kliinisestä autonomiasta eli siitä, että lääkärillä on oikeus ja velvollisuus tehdä päätöksiä pelkästään lääketieteellisten näkökohtien perusteella.

Itseaiheutetut sairaudet ja medikalisaatio

Opiskelijat pohtivat paljon, onko kyseessä sairauden hoito, kun hoidetaan esimerkiksi liikalihavuutta, tupakoitsijoita tai elinsiirtoihin tulevia alkoholin suurkuluttajia.

Lähde: Veikko Launis

TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI

KUVAT: KRISTIAN TERVO