Tiede
30.10.2020

Lapsuuden alhainen sosioekonominen asema on riskitekijä aikuisiän sydänterveydelle, Elina Puolakka havaitsi tutkimuksessaan – terveyserojen kasvua ei ole saatu pysähtymään

Teksti:
Teemu Perhiö
Kuvat:
Puolan kotiarkisto

Lääketieteen lisensiaatti Elina Puolakka on tutkinut väitöskirjassaan lapsuuden sosioekonomisen aseman vaikutusta aikuisiän sydänterveyteen.

Tutkimuksessaan Puolakka havaitsi, että korkea sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä terveellisempiin elintapoihin ja pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin aikuisuudessa.

”Tutkimustulokset tukevat sitä, että lapsuuden alhainen sosioekonominen asema on osittain itsenäinen riskitekijä heikommalle sydänterveydelle aikuisiässä, vaikka huomioidaan muut lapsuuden ja aikuisuuden perinteiset sydäntervey­den riskitekijät ja tutkittavien oma sosioekonominen asema aikuisiässä”, Puolakka sanoo.

Erityisesti löydökset, jotka koskevat lapsuuden sosioekonomisen aseman yhteyttä sydämen ja valtimoiden rakennetta ja toimintaa kuvaaviin markkereihin, ovat kansainvälisessäkin mittakaavassa uusia ja merkittäviä.

Puolakka toivoisi, että ennaltaehkäisevän työn resursseja suunnattaisiin vielä tarkemmin lapsuusikään ja perheisiin, joiden sosioekonominen asema on alhaisempi. Niin voitaisiin varmistaa, että sydänterveyttä tukevat elintavat pystyttäisiin mahdollisimman hyvin omaksumaan jo lapsuudessa.

”Viimeisimmissä hallitusohjelmissa on toistuvasti nostettu esiin, että väestön sosioekonomiset terveyserot ovat yhä kasvaneet – siihen on pyritty puuttumaan monin toimin, mutta kehitystä ei ole saatu katkeamaan.”

Puolakka puhuu Health in all Policies -periaatteesta: että kaikessa poliittisessa päätöksenteossa pyrittäisiin huomioimaan terveysvaikutukset.
 

Heti aloittaessaan Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Puolakalle oli selvää, että hän haluaa hakeutua kliiniselle tutkija­linjalle. Seuraavana kesänä sähköpostilistalle tuli ilmoitus: haetaan syventävien opintojen tekijää Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät ­LASERI -tutkimukseen.

”Aluksi oli kyse vain syventävistä opinnoista ja yhdestä artikkelista, mutta aihe innosti ja ohjaajat olivat erityisen mukavia ja kannustavia. Näin ollen jatkoin väitöskirjatutkijaksi.”

Puolakka teki väitöskirjaansa opintojen aikana. Sosiaalista painetta tutkimuksen aloittamiseen ei ollut, hän kertoo. Uusilla vuosikursseilla tilanne voi kuitenkin olla eri, sillä erikoislääkärikoulutus uudistui vuonna 2019.

Aikaisemmin lääkärit vain ilmoittautuivat erikoisalalle, nykyään siihen on erillinen haku, joka pisteytetään muun muassa työ- ja tutkimus­kokemuksen mukaan.

”Yksittäiset henkilöt nuoremmilla kursseilla ovat myöntäneet, että se on toiminut kannustimena tutkimustyöhön hakeutumiseen. Opintojen aloitusvaiheessa siis jo mietitään, pitäisikö tutkimustyö aloittaa jo lääkiksen aikana valmistumisen jälkeen tapahtuvan erikoistumisen takia.”
 

Laseri on väestöpohjainen seurantatutkimus, jossa ensimmäiset tutkimukset suoritettiin jo vuonna 1980. Tutkittavat olivat tuolloin 3–18-vuotiaita. Kenttätutkimuksia on sen jälkeen tehty säännöllisesti, viimeisin vuosina 2018–2020. Puolakan väitöskirjassa dataa on käytetty vuoteen 2011 asti.

Tutkijana Puolakka on kokenut kunnioitusta sitä kohtaan, että tällaista laajamittaista tutkimusta ylipäänsä kyetään tekemään.

Haasteena on seurannan laadukas toteuttaminen: otoksen pitää pysyä edustavana vuodesta toiseen eli tutkittavien tulee pysyä mukana. Se vaatii paljon resursseja.

”Meidän tutkimus on ainutlaatuisen hyvin onnistunut, lähes 60 % tutkittavista on edelleen mukana. Viimeisimmän kenttätutkimuksen yhteydessä LASERI laajentui kolme sukupolvea kattavaksi tutkimukseksi, kun mukaan otettiin alkuperäisten tutkittavien lisäksi heidän vanhempansa ja lapsensa.”

Puolakan tavoitteena on jossain määrin jatkaa tutkimusta, mutta seuraava projekti ei ole vielä tiedossa. Pian on tosin taas uutta dataa käytettävissä viimeisimmästä kenttätutkimuksesta.
 

Puolakan väitöstilaisuus on seurattavissa etänä 30.10. klo 12.00 alkaen.
 

Lue lisää

Kiinatutkija Liisa Kauppila ei suostu ”sensuroimaan itseään”, mutta miettii sanansa tarkkaan – hänen väitöskirjansa käsittelee Kiinan nousua globaaliin keskiöön

Kun arktisen alueen jää sulaa ja koillisväylä aukeaa, Suomi saa uuden naapurin. Kiinan. (4/2020)

Haahuilu kielletty – näin elinikäinen oppiminen jätti sivistyspuheen ja muuttui kilpailukyvyn edistämiseksi

Ihmisten mielissä se vääntyi elinkautiseksi oppimiseksi. Niin paljon elinikäisestä oppimisesta puhuttiin 1990-luvulla. Nyt elinikäisestä oppimisesta on tehty jatkuvaa oppimista. Syynä on halu brändätä vanhat ajatukset uudelleen. (2/2020) 

Ahdekaurio, keltamatara, ketoneilikka... Kaupunkiniityt kasveineen katoavat, mutta lampaista ja lehmistä voisi olla niiden pelastajiksi

Nuori tutkija -sarjan toisessa osassa matkataan väitöskirjatutkija Jussi Lampisen kanssa puistomäkeläiselle kalliokedolle. Miten niittykasvien käy, kun pusikkoituminen uhkaa niiden elinalueita? (6/2019)