Tiede
14.11.2012

Luokan käsitteen paluu

  • Turussa vierailleen, tosi-tv:tä tutkineen Beverley Skeggsin mukaan työväenluokkaiset hahmot ovat sarjoissa usein liioiteltuja. “Kun teimme tutkimust, huomasin, että ainoat ihmiset, jotka ottivat heidät tosissaan, olivat keskiluokkaisia”, hän sanoo.

Kunnollisuus on uudelleen määriteltyä säädyllisyyttä, sanoo Beverley Skeggs.

Suomea on perinteisesti pidetty pienten luokkaerojen maana.

Suurin osa ihmisistä samaistaa itsensä keskiluokkaan kuuluvaksi. Sosiaalinen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut 1990-luvun lamavuosien jälkeen. Mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin resursseihin ovat yhä harvemman ulottuvilla. Köyhyys periytyy.

Aiemmin epämuodikas luokan käsite on löytänyt tiensä takaisin akateemiseen tutkimukseen. Uuden luokkatutkimuksen keskushahmona pidetyn sosiologian professori Beverley Skeggsin mukaan ihmiset keräävät itselleen erilaisia pääomia investoimalla itseensä, jotta he lisäisivät omaa arvoaan.

Pääomia vaihdetaan esimerkiksi työelämässä, kun osaamispääomalla saadaan taloudellista pääomaa.

Turun yliopistossa lokakuun lopussa vieraillut Skeggs on luettu teoreetikko Suomessa. Turun yliopistossa opetusta Skeggsin teorioista ovat järjestäneet sosiologian ja sukupuolentutkimuksen oppiaineet.

Skeggsia kiinnostaa, miten ihmisiä arvotetaan luokka-aseman kautta.

Habitus kielii luokasta

Skeggsin mukaan ihmisen arvo määrittyy kunnollisuutena. Luokkaan tämä liittyy siten, että kunnollisuus on uudelleen määriteltyä säädyllisyyttä: puhtautta, kohtuullisuutta ja itsensä hillitsemistä.

Hänen mukaansa esimerkiksi brittiläiset työväenluokkaiset naiset eivät mukaudu keskiluokkaiseen kunnollisen ja pidättäytyvän naiseuden ideaaliin.

Sen sijaan, että tutkittaisiin tilastollisesti ihmisten jakautumista omaisuuden tai tulojen perusteella kategorioihin, luokkaa tarkastellaan nyt kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Luokka nähdään määrittelykamppailuna tai tekemisenä.

Luokka-asema puolestaan ilmenee ihmisen ulkoisesta olemuksesta eli habituksesta. Tietynlaiset olemukset määritellään alaluokkaisiksi ja huonon maun ruumiillistumiksi. Esimerkiksi sketsisarjan Pikku-Britannia hahmo Vicky Pollard on äärimmilleen viety esimerkki määrittelyvallasta.

Tosikkokeskiluokka

Skeggs on tutkinut myös tosi-tv:n representaatioita ja kertoo kiinnostuneensa aiheesta, koska sarjoissa esitetyt työväenluokkaiset hahmot olivat sarjakuvamaisen liioiteltuja.

Heidät esiteltiin arkkityyppeinä siitä, mikä kansakunnassa on huonosti: he tupakoivat, päihtyvät ja syövät ylenmääräisesti ja elävät sosiaaliavustuksilla.

"Kun teimme tutkimusta, huomasin, että ainoat ihmiset, jotka ottivat kuvaston tosissaan, olivat keskiluokkaisia. Työväenluokkaiset haastatellut joko nauroivat hahmoille tai sivuuttivat ne. Hahmot eivät herättäneet heissä tunteita, koska ne nähtiin sarjakuvamaisen karikatyyrisinä."

Skeggs on kiinnostunut myös elokuvissa käytetystä, niin sanotusta affektien viemisen ilmiöstä.

"Tunteet, kuten coolius, pelko tai vaara, viedään niiden alkuperäisiltä lähteiltä, mustilta työväenluokkaisilta miehiltä, ja liitetään keskiluokkaisiin miehiin, jotta heistä tulisi kiinnostavampia. Käyttämäni esimerkki on Pulp Fictionista, josta John Travolta sai Oscar-ehdokkuuden ja voitti useita palkintoja esittäessään afroamerikkalaista. Elokuvassa Samuel L. Jackson puolestaan edusti mustaa ja oli samalla Travoltan arvon lähde. Oikeassa maailmassa coolit ja vaaralliset päätyvät usein vankilaan", Skeggs pohtii.

LEEA VAINIO

Suomennos Elävä luokka Beverley Skeggsin teoksesta Class, Self, Culture ilmestyy Vastapainolta vuoden 2013 alkupuolella.